Mistä toinen meänkielen tulkki?

Tulkkien valtuutuksesta vastaava Kamarikollegio järjestää jälleen syksyllä meänkielen tulkkien auktorisointikokeet.
Meänkieli otettiin auktorisoitavien kielten joukkoon vuonna 2000, mutta tähän asti kiinnostus kokeen suorittamista kohtaan on ollut laimeaa.
Kiinnostuksen puute saattaa johtua meänkielen epävarmasta asemasta sekä heikoista työmarkkinoista, uskoo vähemmistökielilain toimivuutta selvittänyt Luulajan yliopiston historian tohtori Lars Elenius.

Kamarikollegio järjestää tulkkien auktorisointikokeita 34:ssä kielessä. Kun valtiopäivät vuonna 2000 päätti tehdä meänkielestä, suomenkielestä ja saamenkielestä viralliset vähemmistökielet, joita on myös oikeus käyttää asiodessa viranomaisten kanssa tietyissä pohjoisen kunnissa, lisäsi kamarikollegio kieliluotteloonsa meänkieleen ja pohjoissaamen kielen. Suomen kielen tulkkien auktorisointikokeita on tehty jo vuodesta 1976 lähtien.
Meänkieltä taitaville kamarikollegio on tähän mennessä tarjonnut mahdollisuuden hankkia tulkin valtuudet vuonna 2000 sekä 2002. Kiinnostus on kuitenkin ollut laimeaa, toisella kerralle kokeisiin ei tullut yhtäkään ilmottautumista ja tällä hetkellä Ruotsista löytyy vain yksi auktorisoitu meänkielen tulkki. Vähemmistökielilainsäädöntöä selvittänyt Luulajan yliopiston historian tohtori Lars Elenius pitää meänkielen tulkkien auktorisointimahdollisuutta tärkeänä, mutta neuvoo valtiovaltaa seuraamaan tilannetta ja selvittämään tulkkejen tarvetta.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".