Monet Viron venäläisistä ovat yhä ilman kansalaisuutta

Taistelu venäjänkielisen vähemmistön oikeuksista Virossa jatkuu.

Pääsylippu Viron kansalaisuuteen on kielikoe, jossa testataan viron kielen lisäksi muun muassa tietoa maan perustuslaista.

Anna Matvejenko on asunut koko elämänsä Kohtla-Järvellä, lähellä Venäjän rajaa. Hän kuvaa Sisuradiolle tyttärensä Galina Lusikin tilannetta.

Anna Matvejenko on kotoisin Inkerinmaalta ja puhuu sekä suomea että viroa. Hänellä on näin ollen myös Viron kansalaisuus. Annan tytär Galina on puolestaan syntynyt ja kasvanut Kohtla-Järvellä, jossa 80 % asukkaista on venäjänkielisiä.

Viron lähes 1,4 miljoonasta kansalaisesta noin neljännes on etnisiä venäläisiä. Heistä kahdellatoista prosentilla, eli noin 160 000:lla ei ole minkään maan kansalaisuutta.

Pääsylippu Viron kansalaisuuteen on kielikoe, jossa testataan viron kielen lisäksi muun muassa tietoa maan perustuslaista. Tilanne on kuitenkin mahdoton etenkin maan koillisosassa, Itä-Virumaalla, asuville iäkkäille ihmisille, jotka eivät ole eläissään käyttäneet viron kieltä.

Valiokuntaneuvos Olev Aarma ei pidä kielivähemmistöjä ongelmana.

Olev Aarman mukaan venäjänkielisten vähemmistöjen asenteet ovat yhä positiivisempia.He ovat vihdoin ymmärtäneet, että kansalaisuuden saaminen on mahdotonta ilman maan virallisen kielen taitoa. He ovat syntyneet ja kasvaneet täysin venäjänkielisessä ympäristössä ja vasta nyt, reilut kymmenen vuotta maan itsenäistymisen jälkeet he ymmärtävät, että valinta on tehtävä. (SR SISURADIO/ANNA TUOMINEN)

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".