Mälarinlaakson hallintoalueelle on monta määritelmää

Mälarinlaakson suomenkieliseen hallinto-alueeseen kuuluvat kunnat voidaan nimetä monin eri perustein.
Näin arvioi Tukholman ja Uppsalan yliopistoissa työskentelevä historian ja maantieteen tutkija Erik de Geer.
Suurimmillaan alue voi kattaa Mälaren järveä ympäröivät läänit eli Sörmlannin, Tukholman, Uppsalan, Västmanlandin ja Örebron läänit. 
Toinen määritelmä ottaisi hallintoalueeseen vain ne kunnat, joissa suomalaisia on kaikkein eniten. Mukaan voi mahtua myös osa Itägöötanmaata.

Erik de Geer on valinnut tiukan linjan ja laskee suomenkielisiksi ainoastaan ensimmäisen polven ruotsinsuomalaiset.

Suomen kunnissa ruotsin kieli on hallinnollinen kieli, silloin kun vähintään kahdeksan prosenttia tai lukumääräisesti yli 3000 sen asukkaista ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin. Näitä raja-arvoja Eri de Geer on sovitellut Ruotsin kuntiin.

Mälarinlaakson alueella olisi 13 kuntaa, joissa suomen kielestä pitäisi oitis tulla toinen virallinen kieli.

3000:n asukkaan raja ylitetään kaikkein reippaimmin Tukholmassa, Västeråsissa, Eskilstunassa ja Södertäljessä. Niinikään Botkyrka, Huddinge, Haninge Nacka ja Uppsala kuuluvat niinikään tähän joukkoon.

Kahdeksan prosentin raja ylittyy Halstahammarissa, Skinnskattebergissä, Fagerstassa ja Surahammarissa.  

Mikäli rimaa laskettaisiin kuuteen prosenttiin tai 2000:een asukkaaseen, Mälarinlaaksoon tulisi laaja yhtenäinen suomenkielinen alue.

Köpingin lisäksi suomenkieliseen alueeseen liittyisivät Kungsör, Hällefors, Sörmlannin Oxelösund ja Itägöötanmaan Norrköping, Upplannin Håbo. Lähellä olisi myös Karlskoga.

Tukholman läänissä uusia kuntia olisi koko liuta, Järfälla, Upplands-Bro, Upplands-Väsby. Lähelle pääsisivät myös Norrtälje ja Värmdö.

(SR Sisuradio/Sari-Anna Söderman)

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".