Ihmiset sairastavat entistä pidempään

Sairauskorvausta saavien määrä on pysynyt kutakuinkin samana kohta kymmenen vuotta, mutta sairauslomat ovat pidentyneet huimasti. Tilastollisen keskustoimiston, SCB:n tuore raportti osoittaa, että sairauskorvauksiin kuluu enemmän rahaa kuin tuskin koskaan aiemmin.   

Tukholmalainen ravintolatyöntekijä Marja Nurmi on yksi niistä, joka jää pois työpaikaltaan vain äärimmäisessä hädässä.

Tuskin monikaan kallistuu sairasvuoteelle ehdoin tahdoin mutta, Tilastollisen keskustoimiston tänään julkistama selvitys vahvistaa, että sairauspoissaolot nakertavat jo kansantaloutta. Sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset ovat kolminkertaistuneet vajaan kymmenen vuoden aikana. Vuonna 1993 sairauskorvauksiin käytettiin 13 miljardia kruunua ja vuonna 2001 kokonaista 39 miljardia kruunua.

-Näin siitä huolimatta, että sairaana olleiden määrä vähentyi aavistuksen viime vuosikymmenen aikana. Vuosituhannen alussa jonkilaista sairauskorvausta sai 20 prosenttia työikäisistä naisista ja 12 prosenttia miehistä.

Sairaudesta toipuminen vaatii kuitenkin entistä enemmän aikaa, ja yhä useampi on poissa pitkään.

Sairauspoissaoloja on poikkeuksellisen usein sellaisilla työpaikoilla, joiden henkilökuntaa vähennettiin tuntuvasti laman aikana. Etenkin kuntien vanhusten- ja lastenhoidon- työntekijöiden ja opettajien sairauspoissaolot ovat yleistyneet ja pidentyneet. Suurin osa näiden työpaikkojen työntekijöistä on naisia, joten naisten pitkien sairauspoissaolojen. Keski-ikäisten osuus sairaista on kasvanut vuosikymmenen aikana.

Vuoden 1992 jälkeen Ruotsiin tulleet maahanmuuttajat saavat vähemmän sairauskorvauksia kuin muut. Tilastollisen keskustoimisto selitys on se, että monet uusista maahanmuuttajista ei ole vielä päässeet työelämään.

(SR Sisuradio/Sarianna Söderman)

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".