Suomen olisi pitänyt olla ainoa uusi vähemmistökieli

EU-parlamenttiin pyrkii kesäkuun vaaleissa perinteisten puolueiden lisäksi useampia muita ryhmiä, muun muassa puoluerajat ylittävä Junilistan.
Junilistan haluaa Ruotsin pysyvän unionissa, mutta haluaisi rajoittaa Euroopan tasolla tehtäviä, puhtaasti kansallisia asioita koskevia päätöksiä.
Vähemmistökielten asema on yksi tällainen kysymys, ja siitä on tehty Ruotsissa vääränlainen päätös, sanoo Junilistanin ykkösnimi, kansantaloustieteen tohtori Nils Lundgren Sisuradiolle

- Ruotsissa on jo tehty askel suomen kielen vähemmistöasemasta, mutta mukaan on samalla otettu niin monta kieltä vähemmistökieleksi, että ratkaisu ei toimi.

Saamen kieli on ollut Ruotsissa kautta aikojen, mutta suomen kielen olisi pitänyt olla ainoa uusi vähemmistökielen aseman saanut kieli. Asiasta tulee vain naurettava, kun puhutaan esimerkiksi jiddishistä Ruotsin vähemmistökielenä, sanoo Lundgren.

Nils Lundgren näki itse Ruotsin uudelleensuomalaistumisen syntymäpaikkakunnallaan Boforsissa, jossa kokonaiset korttelit ja kaupunginosat muuttuivat suomenkielisiksi.

Fagerstassa puolestaan käytiin ammattiyhdistyksen keskustelut suomeksi ja käännettiin ruotsiksi, koska enemmistönä olivat suomenkieliset.

-Tällaisessa maassa olisi pitänyt ottaa askel suomen kielen saamiseksi ainoaksi viralliseksi vähemmistökieleksi, sanoo Junilistanin Lundgren.

Käytännössä tämä näkyisi Lundgrenin mukaan siten, että tuomioistuimissa voitaisiin käyttää omaa äidinkieltä. Nyt tilaisuus suomen kielen aseman parantamiseksi on Lundgrenin mukaan osittain jo mennyt ohitse.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".