Ruotsinsuomalaisten naisten poliittinen aktiivisuus omaa luokkaansa

Ruotsinsuomalaista puolue- ja ammattiyhdistyspolitiikkaa tehdään pitkälti naisten voimin. Ruotsinsuomalaisten asemaa LO:n ammattiliitoissa ja puoluepolitiikassa selvittänyt tutkija on huomannut, että ruotsinsuomalaiset naiset ovat aktiivisuudessaan omaa luokkaansa.

Ruotsinsuomalaiset ovat aliedustettuina luottamustehtävissä niin kunnallispolitiikassa, maakäräjäpolitiikassa, valtiopäiväpolitiikassa kuin ainakin LO:laisessa ammattiyhdistyspolitiikassakin. Mitä korkeammalla tasolla luottamustehtävä on, sitä pienemmällä todennäköisyydellä tehtävään on valittu ruotsinsuomalainen. Tästä asiasta Tukholman yliopiston suomen kielen laitoksen tutkijalla, Birger Winsalla on mustaa valkoisella kielikartoituksen muodossa.
Heikosti edustettujen ruotsinsuomalaisten joukossa kuitenkin naiset ovat huomattavasti paremmin esillä kuin miehet.
Ruotsin kuntien poliittisista luottamushenkilöistä eli kunnanvaltuutetuista ja varajäsenistä 1,3 prosenttia on ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisia miehiä. Naisia on kutakuinkin kaksinkertainen määrä, 2,6 prosenttia.
Naisten osuus luottamushenkilöistä on erityisen suuri 40 vuotta täyttäneiden joukossa.
Maakäräjien luottamushenkilöistä ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisista miehiä on 1,3 prosenttia ja ruotsinsuomalaisia naisia maakäräjien luottamushenkilöistä on 2,8 prosenttia.
Ilmiö on ainutlaatuinen nimenomaan ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Valtaväestön ja muualta kuin Suomesta Ruotsiin muuttaneiden keskuudessa vastaavaa ei tunneta.

(SR Sisuradio/Sari-Anna Söderman)

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".