Vähemmistökoulujen rahat ovat kuntien armoilla

Ruotsinsuomalaisten vapaakoulujen toimintaedellytykset ovat hyvin erilaiset riippuen siitä missä kunnassa koulu sijaitsee.

Kunnan asenteet vaikuttavat esimerkiksi siihen mitä kielenkehitysmäärärahoja koululle myönnetään.

Botkyrkan kunnassa ruotsinsuomalaiselle koululle EI myönnetä ruotsi toisena kielenä-tukea eikä myöskään äidinkielenrahaa, kertoo Botkyrkan ruotsinsuomalaisen koulun rehtori Iina Sinisalo.

Botkyrkan lisäksi myös Motalan ja Örebron ruotsinsuomalaiset koulut joutuvat alituisesti taistelemaan oikeuksistaan kunnan kanssa.

Örebrossa esikoulun ja vapaa-ajankodin määräraha-asioita on jouduttu puimaan jopa oikeudessa.

Sen sijaan Eskilstunan, Tukholman ja Upplands Väsbyn kunnissa ruotsinsuomalaisiin kouluhin on suhtauduttu myönteisesti ja kielenkehitystukiakin on myönnetty avokätisemmin.

Göteborgissa kunnanhallitus päätti keväällä 2000 Botkyrkan kunnan tapaan, että äidinkielenrahoja ei enää makseta niille kouluille joilla äidinkieli on opetusaineena lukujärjestyksessä.

Mittavan kampanjan jälkeen Göteborgin ruotsinsuomalainen koulu onnistui kuitenkin saamaan tuen takaisin. Koulun talousvastaava Kari Aro.

(SR Sisuradio/Kaisa Vuonokari)

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".