1 av 12
2 av 12
Tähtäimessä Flen. Kuva: Reino Helin, Sveriges Radio Sörmland
3 av 12
4 av 12
Arkistokuvaa. Stefan Olsson (SD) puhuu Landskronassa.Kuva: Drago Prvulovic/Scanpix
5 av 12
Foto: Karin Malmhav/Scanpix
6 av 12
Eila Clarstedt (V) ja Jimmy Jansson (S) Kuva: Sveriges Radio Sörmland
7 av 12
8 av 12
Ruotsin valtiopäivät. Kuva: Bertil Ericson/Scanpix
9 av 12
Skinnskattebergin poliitikkoja: Sune Larsson Skinnskattebergsdemokraterna, Fredrik Skog V, Lars Andersson S, Carina Sándor FP, Pernilla Danielsson M, Lars Carnbrand KD, Rolf Andersson C. Kuva: Monica Elfström/SR.
10 av 12
11 av 12
12 av 12

Politiikkaa Keski-Ruotsissa

Sunnuntaina 19. syyskuuta järjestettiin valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaalit. Keski-Ruotsissa kunnallisvaaleissa valittiin kunnanvaltuutetut 44:ssä kunnassa ja maakäräjävaltuutetut neljän maakäräjän alueella.

Paikallispuolueet kasvussa

Syksyn vaalien edellä uusia paikallispuolueita on syntynyt vinhaa vauhtia ja samalla monet edellisvaaleihin osallistuneet paikalliset puolueet jatkavat vielä toimintaansa. Uudet puolueet syksyn vaaleihin on pitänyt ilmoittaa Vaaliviranomaiselle maaliskuun ensimmäiseen päivään mennessä. Kaikenkaikkiaan koko Ruotsissa on näillä näkymin pian noin 300 paikallista puoluetta.

Paikallispuolueet osallistuvat lähinnä kunnallisvaaleihin, joillakin tähtäimessä ovat maakäräjävaalitkin. Itä-Götanmaan, Sörmlannin, Västmanlandin ja Örebron lääneissä paikallisia puolueita on yhteensä parisenkymmentä, puolenkymmentä kussakin läänissä.

Osa paikallisista puolueista on uusia, osa jo aiemmin toimitansa aloittaneita. Yksi uusista tulokkaista on Laxåpartiet - Laxån puolue Örebron läänissä. Puoluejohtaja Marko Pekkanen sanoo, että Laxå-puolueella on vakaasti tähtäimessä Laxån kunnanvaltuusto. 

Vingåkerissa Sörmlannissa vaikuttava Vägen till livskvalité, VTL-puolue on jo raivannut tiensä kunnanvaltuustoon useampaan otteeseen, toteaa puolueen edustaja, Vingåkerin kulttuurilautakunnan jäsen Raimo Pesonen, joka on taas mukana ehdokaslistalla.

Sveriges Radio Sisuradio/ Merja Laitinen merja.laitinen@sr.se

Vaalikampanjat alkoivat

Maaliskuun lopulla 27-28/3 monet poliitikot aloittivat vaalikampanjansa todenteolla. Valtiovarainministeri Anders Borg starttasi lauantaina 27.3. puhumalla moderaattien puolueväelle Strängnäsissä, Norrköpingissä ja Uppsalassa. Puolustusministeri Beatrice Ask innosti Västmanlandin moderaatteja Västeråsissa ja pääministeri Fredrik Reinfeldt Gävlessä. Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Lars Ohly ponnisti liikkeelle Fagerstasta.

Lars Ohly lupasi ilmaiset lääkkeet kaikille lapsille, päiväkoteja yövuorolaisten lapsille ja kokonaan maksuttoman koulun puhuessaan  Fagerstassa. Vaikka vasemmistopuolueella onkin Fagerstassa oma enemmistö eivät fagerstalaiset silti automaattisesti äänestä vasemmistopuoluetta valtiopäivävaaleissa. Fagerstalainen Kent Andersson uskoo, että vasemmistopuolue selviää oman kunnan asioiden hoitamisesta kunnanneuvos Stig Henrikssonin johdolla, mutta hän ei luota Lars Ohlyn kykyihin hoitaa koko valtakunnan asioita. Kent Andersson Fagerstasta arvioi äänestävänsä vasemmistopuoluetta omassa kunnassa tulevissakin vaaleissa koska puolue on osoittanut pystyvänsä pitämään kunnan talouden hyvällä tolalla.

Kunnanneuvos Stig Henriksson on tuttu mies Fagerstan suomalaistaustaiselle väestöllekin. Jokin aikaa sitten hän oli Fagerstan Suomi-seuralla keskustelemassa kunnan suomenkielisistä palveluista. Suomi-seuralaiset koettivat innostaa Henrikssonia luotsamaan Fagersta suomenkielen hallinto-alueeseen, mutta tälle ajatukselle vasemmistopuolue Fagerstassa ei ole lämmennyt niinkuin olemme Keski-ruotsin Sisuradiossa kertoneet. Fagerstan Suomi-seuran puheenjohtaja Sirkka Gillberg tähdentää, että suomalainen seura on puoluepoliittisesti ja muutenkin riippumaton, mutta jäsenten joukossa on tyytymättömyyttä hallintoalue-asian käsittelyyn.

Sveriges Radio Ekot/ Katarina Helmersson ja Sveriges Radio Sisuradio/ Merja Laitinen merja.laitinen@sr.se

Eskilstunassa sijoitetaan kouluun vaalien edellä

Eskilstunassa sekä punavihreä johto, että porvari-allianssin oppositio tahtovat satsata kouluun. Eskilstunan koulujen oppitulokset ovat vuosi toisensa jälkeen heikoimmasta päästä maanlaajuisessa vertailussa. Punavihreät haluaa antaa kunnan yläasteille 6 miljoonaa kruunua lisää jo tämän vuoden aikana ja 18 miljoonaa ensi vuonna. Yläasteella tarvitaan enemmän henkilökuntaa, toteaa vasemmistopuolueen kunnanneuvos Eila Clarstedt (V).

Sveriges Radio Sörmland/Hans Andersson ja Sveriges Radio Sisuradio/Merja Laitinen merja.laitinen@sr.sr

Skinnskattebergissä paljon naisehdokkaita syksyn vaaleissa

Kolmessa Ruotsin kunnassa on ehdolla enemmän naisia kuin miehiä syksyn kunnallisvaaleissa. Yksi näistä kunnista, joissa naisehdokkaiden osuus on suurempi kuin miesehdokkaiden, on Skinnskatteberg Västmanlandissa. Skinnskattebergin kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Seija Ojala arvelee, että naiset haluavat entistä enemmän olla mukana päättämässä. 

Skinnskattebergin lisäksi myös Haaparannalla ja Vaxholmissa on enemmän naisehdokkaita kuin miessellaisia syksyn kunnallisvaaleissa, selviää uutistoimisto Sirénin kartoituksesta.

Sosiaalidemokraatteja Skinnskattebergin kunnanvaltuustossa edustava Seija Ojala läksi itse mukaan politiikkaan koska haluaa vaikuttaa ja osallistua päätöksen tekoon.

Sveriges Radio/Sisuradio Merja Laitinen merja.laitinen@sr.se

Suomalaistaustaisia löytyy Sverigedemokraterna-puolueesta

Maahanmuuttopoliittisilla kannanotoillaan tunnetuksi tullut Sverigedemokraterna-puolue on kevään mielipidemittauksissa keikkunut neljän prosentin valtiopäivärajan tuntumassa. Puolueessa on vahva ruotsinsuomalainen edustus, niin johtoportaassa kuin paikallistasollakin. Esimerkiksi Eskilstunassa puolueen paikallinen puheenjohtaja on Adam Marttinen ja Boråsissa Krister Maconi.

Puolueen korkeimmassa päättävässä elimessä eli puoluehallituksessa, neljännes edustajista on vahvasti suomalaistaustaisia. He ovat tornionlaaksolaisjuurinen Lars Isovaara, sekä toisen vanhempansa puolelta suomalaiset Richard Jomshof ja Erik Almqvist. Erik Almqvist, joka myös toimii puolueen nuorisojärjestön puheenjohtajana, sanoo, että suomalaistausta varmasti vaikutti hänen puoluevalintaansa. Ruotsidemokraatit ovat kansallismielinen puolue, mutta Almqvist ei näe ristiriitaa siinä, että maahanmuuttajataustainen henkilö edustaa puoluetta. Richard Jomshof puolestaan sanoo, että maahanmuuttajan alkuperämaa vaikuttaa maahanmuuton suotavuuteen.

Sverigedemokraterna-puolue puhuu sulautumisen puolesta

Ruotsidemokraatit - Sverigedemokraterna esitteli maaliskuussa vaaliohjelmansa syksyn vaaleja varten. Vähemmistönäkökulmasta silmään pistää vaatimus paluusta siihen assimilaatiopolitiikkaan, joka oli Ruotsissa voimassa 1970-luvun keskivaiheille saakka. Boråsin Ruotsidemokraattien puheenjohtaja, Krister Maconi, on isänsä puolelta suomalaissukuinen ja yksi puolueen politiikan pääarkkitehdeista. Hän kertoo usein miettivänsä suomalaisia juuriaan. Samaan aikaan hän kuitenkin näkee, että koko väestön kuuluminen ruotsalaisen kulttuurin piiriin on äärimmäisen tärkeää.

Vähemmistöoikeuksia koskeva linjaus Ruotsidemokraattien vaaliohjelmassa koskee koulujen lakisääteistä äidinkielenopetusta. Vaaliohjelmassa ehdotetaan verovaroilla rahoitetun äidinkielenopetuksen lakkauttamista. Richard Jomshof sanoo uskovansa, että moni lapsi saa pirstoutuneen identiteetin, jos koulussa tulisi ruotsin lisäksi opetella toinenkin äidinkieli. Ruotsin kieltä on hänen mukaansa priorisoitava, jotta kaikista tulisi osa ruotsalaista yhteiskuntaa.

Kolmas tärkeä linjaus Ruotsidemokraattien vaaliohjelmassa ovat vanhusten oikeudet. Puolue haluaisi suunnata merkittäviä investointeja vanhusten palveluasumisen. Suomalaistaustainen Erik Almqvist  Ruotsidemokraattien puoluehallituksesta vakuuttaa, että puolueen virallinen linja on, että jokaisen on saatava vanhustenhoitoa hallitsemallaan kielellä.

Sveriges Radio/Sisuradio Valter Vilkko

(S) ja (V) summaavat mennyttä vaalikautta Eskilstunassa

Eskilstunaa kuluneen vaalikauden johtanut sosiaalidemokraattien ja vasemmistopuolueen yhteishallinto on mielestään pystynyt toteuttamaan pääosan tavoitteistaan. Yhtenä päämääränä oli suomen kielen hallintoalueen kehittäminen kunnassa ja se on onnistunut, sanoo vasemmistopuolueen kunnanneuvos Eila Clarstedt. 

Suomenkielisenä kunnanneuvos Eila Clarstedt sanoo itse olevansa tyytyväinen kunnan tarjoamiin suomenkielisiin palveluihin; esikouluun, kouluun, vanhusten hoitoon ja kunnan suomenkielisiin yhteyshenkilöihin. Tässä tavoitteet on saavutettu, mutta esikouluryhmien koon pienentäminen ja kokopäivätyön järjestäminen kaikille sitä haluaville kunnan työntekijöille ovat alueita, joilla vielä on tehtävä työtä, toteaa Clarstedt.

Syksyn kunnallisvaaleihin vasemmistopuolue ja sosiaalidemokraatit Eskilstunassa lähtevät uuden yhteistyökumppanin, ympäristöpuolueen, kanssa valtakunnallisen mallin mukaan. Yhteinen vaali-ohjelma ei vielä ole kasassa, mutta ennen vaaleja tiedetään mihin tähdätään, vakuuttaa Eila Clarstedt.

Sveriges Radio Sörmland/Hans Andersson, Sveriges Radio/Sisuradio Merja Laitinen merja.laitinen@sr.se

Valtiopäiväehdokkaita Keski-Ruotsista

Keski-Ruotsin Sisuradion kuuntelu-alueelta pyrkii viitisentoista suomalaistaustaista ehdokasta valtiopäiville noin kuukauden kuluttua pidettävissä vaaleissa. Eniten suomalaisehdokkaita on nyt  - niinkuin edellisissäkin vaaleissa - vasemmistopuolueella ja sosiaalidemokraateilla. Muutamia suomalaisnimiä löytyy myös muiden puolueiden valtiopäivälistoilta Itä-Götanmaan, Sörmlannin, Västmanlandin ja Örebron läänissä.

Kolmevuotiaana vanhempiensa kanssa Pohjois-Suomesta Ruotsiin muuttanut Juha Frondelius Katrineholmista muunmuassa edustaa kristillisdemokraatteja (KD) puolueensa kolmantena nimenä Sörmlannin listalla.

Tuula Fröderos Mariefredistä on 21. Sörmlannin moderaattien (M) ehdokaslistalla ja Päivi Johansson Norrköpingistä 19. nimi Itä-götanmaan moderaattien listalla. Erkki Visti Surahammarista on 10. nimi keskustapuolueen valtiopäivälistalla Västmanlandissa.

Lähimpänä valtiopäiville pääsyä Keski-Ruotsin alueelta lienee alihoitaja Marjo Gustafsson (S), Nyköpingistä, kuudentena nimenä Sörmlannin sosiaalidemokraattien valtiopäivälistalla. Sörmlannin sosiaalidemokraateilla on nyt viisi paikkaa valtiopäivillä ja mikäli puolue kasvattaisi äänimääräänsä tai joku ehdokkaista Sörmlannin listalta valittaisiin ministeriksi olisi Marjo Gustafssonilla hyvä mahdollisuus päästä valtiopäiville.

Muita sosiaalidemokraattien suomalaistaustaisia ehdokkaita valtiopäivävaaleissa 19. syyskuuta ovat Keski-Ruotsista trosalainen Jari Linikko sijalla 23. Sörmlannin listalla ja Anna-Liisa Törmänen Laxåsta 35. Örebron läänin sosiaalidemokraattien listalla.

Vasemmistopuolueella on valtiopäiville ehdolla Sörmlannista eskilstunalainen kunnanneuvos Eila Clarstedt sijalla 18, Veikko Mäkinen Flenistä sijalla 19 ja Kaisa Komulainen-Nilsson Vingåkerista. Örebron läänistä valtiopäivävaaleissa vasemmistopuolueen 24. ehdokas on Mauri Sukuvaara Degerforsista ja Västmanlandista norbergiläinen Henry Lehto paikalla 13 kuten myös Fagerstan meänkielinen kunnanneuvos Stig Henriksson sijalla 6.

Sveriges Radio/Sisuradio Merja Laitinen merja.laitinen@sr.se

Vaalit Flenissä

Vaalien edellä Keski-Ruotsin Sisuradio tekee pistokokeita eri kuntiin neljän läänin alueella.Otetaan selvää onko kunnissa suomalaistaustaisia ehdokkaita kunnanvaltuustoon, tunnustellaan kunkin kunnan vaalikysymyksiä ja sitä miltä elämä näissä kunnissa voi maistua. Ensimmäisenä ollaan  Tarvaisen pariskunnan luona Flenissä Sörmlannin läänissä.

Airi Tarvainen ja hänen miehensä Veli muuttivat eläköidyttyään Tukholman tuntumasta Flenin maaseudulle asumaan aiemmin kesäasuntona ollutta taloaan. Flenin kunta koostuu maaseudusta, kahdeksasta eri kylästä ja Flenin taajamasta. Flenin kunnassa on niin pääministerin kesäasunto Harpsund kuin kuninkaan maatila Stenhammarkin. Asukkaita kunnan alueella on yhteensä runsaat 16-tuhatta.  Puhelin- ja liikenneyhteyksissä olisi varaa parantaa, mutta muuteen Flenissä on hyvä elää, kuittaavat Airi ja Veli Tarvainen.

Flenin kunnallisvaaleissa on mukana koko joukko suomalaistaustaisia ehdokkaita monesta eri puolueesta. Perinteisesti sosiaalidemokraattista kuntaa johtaa tälläkin vaalikaudella sosiaalidemokraatit, mutta yhteistyössä paikallisen Alternativ 2000-puolueen kanssa. Riitta Nieminen on ollut mukana Flenin kunnallispolitiikassa Alternativ 2000-puolueen edustajana.

Flenin kunnan ongelmana on vuosikymmeniä jatkunut väestökato. Kunnassa mietitään keinoja houkutella lisää asukkaita ja pitää nuoret kotikunnassaan sen jälkeen kun he lopettavat koulunkäynnin. Koulutus ja työpaikat ovat keskeisiä tekijöitä, niin myös liikenneyhteydet, Riitta Nieminen Alternativ 2000-puolueesta. Hän lähti mukaan politiikkaan siksi, että blokkeihin sitoutumaton paikallinen puolue tuntui omalta.

Alternativ 2000-puolueen Riitta Niemisen lisäksi Flenissä on kunnallisvaalilistoilla sosiaalidemokraateilla ainakin kolme suomalaistaustaista ehdokasta Liisa Johansson, Teija Haavisto ja Reijo Kujamäki. Moderaateilla Sirkka Mäenpää, kansanpuolueella Tuula Ilvonen ja vasemmistopuolueella Veikko Mäkinen. 

Sveriges Radio, Sisuradio/ Merja Laitinen merja.laitinen@sr.se

Äänestysintoa Motalassa

Motalalaiset Leo Cardemyr, Tanja Ronkainen ja Hannele Oikarinen tietävät mitä tekevät sunnuntaina 19.syyskuuta. He ovat kiinnostuneita yhteiskunnan asioista ja he haluavat myös vaikuttaa äänestämällä vaaleissa. He seuraavat aktiivisesti sitä tarjontaa mitä tiedotusvälineissä ja muualla tulee esille.

-Politiikka on oikeastaan elämää, kaikilla pitäisi olla tahto mennä äänestämään, sanoo Leo Cardemyr. Hänelle luottamusta antaa se, että poliitikot hoitavat työnsä ja ovat rehellisiä.

Motalan Suomi-seuran puheenjohtajalle Hannele Oikariselle ja opettaja Tanja Ronkaiselle Ruotsin vähemmistöpolitiikka on lähellä sydäntä.

Leo Cardemyr, Tanja Ronkainen ja Hannele Oikarinen Motalasta eivät näe kovinkaan suuria eroja ruotsalaisten puoluepolitiikassa ja heille kelpaisi sinipunavihreä johto Ruotsinmaahan.

Sveriges Radio/Sisuradio Pirjo Rajalakso pirjo.rajalakso@sr.se

Vaalit Skinnskattebergissä

Skinnskattebergin kunnassa on yhteensä vajaat viisituhatta asukasta. Kunta koostuu kahdeksasta kylästä, maaseudusta ja Skinnskattebergin taajamasta. Kunnan alueella on koko joukko vanhoja kartanoita, 244 järveä ja 10 luonnonsuojelu-aluetta, pari susireviiriäkin. Metsästys ja kalastus ovat skinnskattebergiläisen Jani Niemelän ykkösharrastuksia, niitä on helppo paikkakunnalla harrastaa siksi 34-vuotias Jani Niemelä viihtyy Skinnskattebergissä. Hän tekee kolmi-vuorotyötä paikkakunnan suurimman yksittäisen työnantajan, Systemairin, palkkalistoilla. Skinnskatteberg on viihtyisä paikka. Ruokakauppa, urheiluliike ja kirjasto löytyy ja melkein kaikki tuntevat toisensa, Jani sanoo.

Skinnskattebergin porvariallianssi otti viime vaaleissa vallan sosiaalidemokraateilta paikallisen Skinnskattebergsdemokraterna-puolueen tuella, mutta kesken vaalikauden puolue vaihtoikin demarileiriin ja valta palautui sosiaalidemokraateille paikallisen puolueen ja vasemmistopuolueen tuella. Yhteistyö on toiminut hyvin, sanoo kunnanhallituksessa istuva sosiaalidemokraattien kunnallisvaaliehdokas Seija Ojala. 

Seija Ojala kertoo, että sosiaalidemokraattien kunnallisvaaliehdokkaiden joukossa on tällä kertaa paljon nuoria. Samalla hän kehottaa myös kunnan suomalaisia lähtemään mukaan politiikkaan tai ainakin äänestämään vaikka he olisvat kuinka tyytyväisiä elämäänsä Skinnskattebergissä.

Seija Ojalan lisäksi sosiaalidemokraattien kunnallisvaalilistalta Skinskattebergistä löytyy Helena Nykänen, Pekka Partanen ja Jenny Jylänki. Kristillisdemokraattien ehdokkaana on Veli-Matti Sorvari, Skinnskattebergsdemokraattien Satu Andersson ja Marianne Haapala ja Ruotsi-demokraattien Petri Ojala.

Sveriges Radio/Sisuradio Merja Laitinen merja.laitinen@sr.se

Vaalit Finspångissa

Finspång on luontoa rakastavien ihmisten aluetta. Kunnassa on 368 järveä, eli eri järvi jokaiselle vuoden päivälle, jos niin haluaa.

Finspångissa on runsaat 20-tuhatta asukasta. Leena Takamaan perheeseen heistä kuuluu kolme; tytär, ruotsinkielinen avomies ja hän itse.

Leena Takamaa on töissä Siemensillä ja perhe on hiljakkoin muuttanut omakotitaloon. Hän viihtyy kotipaikkakunnallaan hyvin eikä näe, että oikeastaan mitään tarvisisi poliittisin keinoin parantaa.

Kalastus ja ulkoilu ovat Leena Takamaan ja hänen perheensä suosikkipuuhaa.

Viime vaalien jälkeen ryhtyivät demarit ja vasemmistopuolue yhteistyössä johtamaan Finspångin kuntaa, mutta parin vuoden kuluttua henkilökohtaiset erimielisyydet rikkoivat yhteistyön ja vasemmistopuolue hyppäsi porvariallianssin junaan, joka siirtyi loppukaudeksi kunnan johtoon.

Kunnallisvaaleissa sosiaalidemokraattien listalla kuudentena nimenä on Finspångissa Riitta Leiviskä-Widlund, jolle perheasiat ovat politiikassa lähinnä sydäntä. Siemens, Luvata ja Sapa ovat Finspångin tärkeimmät työllistäjät ja perheillä on asiat hyvin kun molemmilla on työpaikka, mutta lasten päivähoitoon on saatava parannusta, tähdentää Riitta Leiviskä-Widlund.

Suomalaistaustaisia Finspångin puolueiden kunnallisvaalilistoilta löytyy vain sosiaalidemokraateista, heistä korkeimpana, kolmantena, on suomenruotsalaistaustainen Jan-Erik Svenblad, joka puhuu myös suomea. Listalta löytyvät niinikään Johannes Tuohimaa Lindberg, Hannu Hietala ja Juha Kyllönen.

Sveriges Radio/Sisuradio Pirjo Rajalakso pirjo.rajalakso@sr.se

Vaalit Karlskogassa

Vaalisarjamme viimeinen etappi on Karlskoga Örebron läänissä.  Terästuotteiden myyntipäällikkö Jukka Kivelö perheineen asuu siellä ja on melko ihastunut kotikuntaansa. 

Karlskoga on osa Värmlannin maakuntaa, mutta sijaitsee Örebron läänissä Möckeln-järven rannalla. Se tunnetaan Alfred Nobelin kotikaupunkina Ruotsissa, kun Nobel 1800-luvun lopulla osti Karlskogan kuulun asetehtaan, Boforsin, kauppaan sisältyi Björkbornin kartano, jossa hän jonkin aikaa asui.

Bofors on vuosien varrelle ollut Karlskogan hallitseva työnantaja, mutta Jukka Kivelö on työssä teräsyhtymä Ovakolla.

Karlskogassa käytyä keskustelua suomen kielisten palvelujen turvaamisesta hallinto-alueeseen liittymisen avulla Jukka Kivelö on seurannut suurella mielenkiinnolla.

Puolitoista vuotta sitten sosiaalidemokraattien Niina Laitila tarttui kunnanhallituksen puheenjohtajan nuijaan Karlskogassa kun edellinen puheenjohtaja erosi. Poliitiikka alkoi kiinnostaa Niina Laitilaa jo kahdeksankymmenluvulla. Hän on asettanut työryhmän selvittämään mahdollisuuksia liittyä suomen kielen hallinto-alueeseen. 

 Muita suomalaistaustaisia kunnallisvaaliehdokkaita Karlskogassa ovat ympäristöpuolueen Marjaana Wester (MP) ja sosiaalidemokraattien Anneli Ridaeus (S).

Sveriges Radio, Sisuradio Merja Laitinen merja.laitinen@sr.se

VAALITULOKSIA (vaaliyön alustavat tiedot)

Sörmland

Sörmlannissa Ruotsidemokraatit saavat valtuustopaikkoja kaikissa kunnissa. Eskilstunassa paikkaluku kasvaa kahdesta kahdeksaan Adam Marttisen ja hänen puoluetovereidensa hyväksi, äänisaalis oli yhteensä kymmenisen prosenttia. Eniten ääniä Ruotsidemokraatit saivat Krusgårdsbergetin kaupunginosassa Torshällassa.

Punavihreä ryhmittymä voi kuitenkin jatkaa Eskilstunan kunnan johdossa vaikka demarit menettivätkin ääniä sillä ympäristöpuolue sai niitä lisää. Suomalaistaustaisia valtuustoon pääsee koko joukko: sosiaalidemokraateista Sarita Hotti, Heikki Pohjolainen, Sirpa Mäkipää ja Majo Kuusikoski. Vasemmistopuolueesta Eila Clarstedt ja moderaateista Jari Puustinen sekä Niina Widell.

Flenissäkin Ruotsidemokraatit keräsivät suuremman äänisaaliin kuin valtiopäivävaaleissa, noin seitsemän ja puoli prosenttia.

Yhden paikan menettänyt sosiaalidemokraattinen puolue joutuu Flenissä nyt solmimaan yhteistyösuhteet muihinkin kuin paikalliseen Alternativ 2000-puolueeseen, joka myös menetti yhden paikan vaaleissa.

Maakäräjävaaleissa Sörmlannissa ei ole selkeää johtoa. Sosiaalidemokraatit voivat jatkaa johdossa kansanpuolueen tuella tai hakea muita vaihtoehtoja.

Västmanland

Västeråsissa porvarillinen allianssi joutunee luopumaan vallasta sillä punavihreät ovat vahvistaneet asemiaan. Punavihreät saavat 30 paikkaa valtuustoon ja allianssi 28.

Kumpikaan blokki ei kuitenkaan saa omaa enemmistöä vaan 3 paikkaa saanut Ruotsi-demokraatit on vaa'ankielenä. Västeråsin suomen kielen hallinto-alueen tiedotussihteeri Arto Pajuvirta ei vielä osaa arvioida miten assimilaatiota kannattavan puolueen sisäänmarssi voi vaikuttaa suomen kielen ja kulttuurin edistämiseen Västeråsissa.

Västeråsissa sekä punavihreät että porvari-allianssi ovat ilmoittaneet, etteivät tee yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa.

Ruotsidemokraatit ovat saaneet valtuustopaikkoja kaikissa Västmanlandin kunnissa mikäli alustavat vaalitulokset pitävät paikkansa. Västmanlandin maakäräjillä valta siirtyy Allianssilta punavihreille.

Suomen kielen hallintoalueeseen pyrkivässä Skinnskattebergin kunnassa kansanpuolue on rynninyt lujasti ja saanut yli 30 prosenttia äänistä ja kuusi uutta valtuustopaikka. Paikallinen Skinnskattebergsdemokraterna- puolue on putoamassa valtuustosta, jossa punavihreät kuitenkin saavat oman enemmistön. Seija Ojala jatkaa valtuustossa sosiaalidemokraattien listalta.

Ruotsidemokraatit- Sverigedemokraterna saa yhden paikan. Puolueen listalla Skinnskattebergissä on vain yksi nimi - Petri Ojala, joka ottaa haltuunsa valtuustopaikan.

Itä-Götanmaa

Norrköpingissä toivotaan, että tarkistuslaskenta toisi tullessaan vasemmistolle vielä yhden paikan, tällöin eivät Ruotsidemokraattien neljä paikkaa enää olisi puntaroimassa tasapainoa.

Sosiaalidemokraattien Lars Sjernqvist on jo toisaalta valmis mieluumin yhteistyöhön Norrköpingin porvareiden kanssa.

Itäjöötanmaalla jokaisessa kunnavaltuustossa on edustus myös Ruotsidemokraateilla.

Finspångissa sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue ottavat vallan haltuunsa.  Sosiaalidemokraatit saavat Finspångin kunnanvaltuustoon 20 paikkaa, mikä merkitsee, että suomea puhuvista ehdokkaista sekä Jan-Erik Svenblad että Riitta Leiviskä Widlund ovat valtuustossa mukana.

Leena Takamaa Finspångista ei valvonut vaalitulosten takia, äänestämässä hän kyllä kävi.

Örebron lääni

Örebrossa tilanne on epäselvä niinkuin monessa muussa kunnassa. Sosiaalidemokraatit saa yhdessä vasemmistopuolueen kanssa alustavan laskennan mukaan 31 valtuustopaikkaa kun taas hallitseva porvarispainotteinen koaliitio saa yhdessä 30 paikkaa. Ruotsidemokraatit saa 4 valtuustopaikkaa Örebrossa.

Karlskogassa sosiaalidemokraatit menettää oman enemmistönsä, mutta säilyy suurimpana puolueena. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Niina Laitila, sanoo, että sosiaalidemokraatit hakee tukea vasemmistopuolueelta.

Ruotsidemokraatit (SD) sai valtuustopaikkoja kaikissa Örebron läänin kunnissa Laxåta lukuunottamatta.

Degerforsissa vasemmistopuolue on poikkeuksellisesti saanut enemmistöaseman kunnallisvaaleissa. Puolueella oli aikaisemmin 12 paikkaa 41:stä ja nyt se saa 21 paikkaa.

Fagerstassa vasemmistopuolue jatkaa omalla enemmistöllä jo kolmatta vaalikautta.

Mauri Sukuvaara oli viidentenä nimenä vasemmiston listalla Degerforsissa.

Sveriges Radio / Sisuradio Pirjo Rajalakso pirjo.rajalakso@sr.se, Sirkka Jauho sirkka.jauho@sr.se, Merja Laitinen merja.laitinen@sr.se

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".