Metsäsuomalaisuus kuuluu ruotsalaisuuteen

Metsäsuomalaisuus on osa ruotsalaisuutta, todistaa uusi tutkimus. Ruotsin kansallispäivän kunniaksi avasi ovensa Skräddrabon suomalaismetsämuseo Alftassa Hälsinglandissa.

Unohdettu osa ruotsalaisuutta on rynnimässä esiin historian pimennoista. Kun Ruotsi-Suomen kunigaskunta Kustaa Vaasan aikana irrottautui Kalmarin unionista oli väestöstä puolet suomen kielen puhujia. Yhteisenä nimittäjänä oli Lutherin usko ja sitä saarnattiin tasaveroisesti ruotsin ja suomen kielillä. Suomalaisia asui koko laajan kuningaskunnan jokaisessa pitäjässä, ja kaupungissa. Kasket paloivat sekä Karjalassa että Skandinavian sydänmailla.

Kansallispäivän aattona avasi Suomalaismetsien museo ovensa Alftan Skräddrabossa ja samalla julkisettiin uusi kirja Ruotsin suomalaismetsistä. Se käsittelee eteläisen Hälsinglandin vanhaa suomalaisasutusta. Kirja on nimeltään Den Skogsfinska kolonisationen i Alfta, Bollnäs och Hanebo. Kirjoittajana Maud Wedin, joka on itse metsäsuomalaista sukujuurta ja yksi aktiivisimmista Ruotsin metsäsuomalaisen asutuksen ja paikannimien tutkijoista. Maudin kirjassa on parisataa sivua ja 16 värikartaa.

Kirjaa saa mm. Skräddrabon Suomalaismetsä-museosta Alftasta. Siellä on myös paljon muuta mielenkiintoista metäsuomalaisuuteen liittyvää materiaalia ja esineistöä. Museo on auki koko kesän.

Toinen uusi englanninkielinen yleisteos The forest Finns in Skandinavia, joka esittelee uudempaa ruotsalaista suomalaismetsätutkimusta, jonka Milla Kujala on kääntänyt suomeksi.

(SR Sisuradio - Juha Tainio) 

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".