Suomenruotsalaisyhdistys: Ruotsinkielelle saatava laajempi itsehallinto Suomessa

Suomen suomenruotsalaiset haluavat entistä laajempaa itsehallintoa. Ruotsinkielen asemaa ajava yhdistys Finlandssvensk Samling esittää Suomeen niin kutsuttua funktionaalista itsehallintoa. Se tarkoittaisi ruotsinkielisille muun muassa omia verotoimistoja ja omaa terveydenhuoltoa.

Kaksikielisessä Suomessa jokaisen virkamiehen kielitaitovaatimuksiin kuuluu ruotsinkielen taito. Vuoden vaihteessa voimaan tullut uusi kielilaki velvoittaa viranomaisia myös tarjoamaan aktiivisesti palveluja vähemmistökielellä. Tosiasia on kuitenkin se, että monin paikoin ruotsinkielisten palveluiden taso ontuu. Ikäviä viestejä on kuulunut muun muassa Helsingin seudun terveyden- ja vanhustenhuollosta. Huolissaan on oltu myös Pohjanmaalla ja Turussa, jossa valtio pyrkii keskittämään palveluita yhä harvemmille paikkakunnille.

Pari vuotta sitten ruotsinkielen etua ajamaan perustettu Finlandssvensk samling esittää ratkaisuksi funktionaalista itsehallintoa. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että ruotsinkieliset perustaisivat omia kielipohjaisia instituutioitaan. Omiin käsiin otettaisiin esimerkiksi terveydenhuolto ja oikeuslaitos.

Osittain funktionaalinen itsehallinto toimii Suomessa jo nyt. Ruotsinkielinen selviää ädinkielellään koulusta, armeijasta ja kirkosta. Kun hyviä kokemuksia on, aktivistit uskovat, että ruotsinkielistä itsehallintoa voitaisiin Suomessa helposti laajentaa ilman suuria lakimuutoksia.

Funktionaalinen itsehallinto eroaa varsinaisesta autonomiasta siinä, että se ei perustu rajoihin. Hallintomallia on kokeiltu muun muassa Pohjois-Italian saksalaisalueilla.

(SR Sisuradio/Katri Nisula)

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".