Suomessa testataan kielilain toimivuutta

Suomessa on valmistunut ensimmäinen selvitys uuden kielilain toimivuudesta. Kyselyä kielipalveluiden toimivuudesta tehtiin yhdeksässä kunnassa, joista osassa valtaväestö puhuu suomea, osassa ruotsia. Tyytyväisimpiä palveluihin oltiin kunnissa, joissa suomenkieliset ovat vähemmistönä.

Puolitoista miljoonaa suomalaista asuu kaksikielisessä kunnassa. 140 tuhatta ruotsinkielistä ja lähes 40 tuhatta suomenkielistä on asuinalueellaan vähemmistönä.

Suomen kuntaliiton julkistama kielibarometri kertoo ensi kertaa, miten vähemmistöasemassa olevat kokevat saamiensa kielipalvelujen tason. Yleisesti ollaan melko tyytyväisiä, eniten moitittavaa löytyy terveyspalveluista.

Kuntien välillä oli suuria eroja, mutta yksi trendi on selvä. Ruotsalaisenemmistöisissä kunnissa suomenkieliset ovat selvästi tyytyväisempiä saamiinsa palveluihin kuin suomalaisenemmistöisissä kunnissa asuvat ruotsinkieliset. Toisaalta suomenkieliset kuvaavat kieliryhmien välisiä suhteita aavistuksen huonommiksi kuin ruotsinkieliset, sanoo tutkija Kjell Herberts Sisuradiolle.

Vähemmistöasemassa olevat suomenkieliset ovat myös ruotsinkielisiä tyytymättömiä oman kieliryhmänsä edustukseen kunnanvaltuustoissa.

Mukana tutkimuksessa oli 11 kuntaa, joista puolessa valtaväestö puhuu suomea, puolessa ruotsia. Vertailun vuoksi kahdessa kunnassa kielipalveluiden tasoa kyseltiin myös enemmistön edustajilta. Tulos oli selkeä. Kielipalveluja piti oivallisina valtaosa eli yli 80 prosenttia enemmistökielen puhujista.

(SR Sisuradio/Hki/Katri Nisula)

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista