1 av 2
Joikuja Vimme Saari Foto: Kaarina Honkanen SR sisuradio
2 av 2
Amoc. Foto: Photo: Harri Nurminen/This is Finland
Saamelaisvähemmistö

Saamekulttuuria kansallispäivänä

Vimme Saari ja joiun kehitystyö
23 min

Saamelaisilla on ollut oma kansallispäivänsä jo vuodesta 1917 ja joka vuosi 6. helmikuuta juhlitaan sitä, että saamelaiset tekevät rajojaylittävää yhteistyötä Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.

Saamelainen kuitenkin  myös enemmistön jäsen ja puhuu myös enemmistön kieltä. Monelle pohjoissaamen puhujalle on myös suomi joko toinen tai kolmas kieli. Myös kulttuuria luodaan sekä vähemmistönä yhtaikaa, arvioi muunmuassa taiteilija Majlis Skaltje.

Kansallispäivän kunniaksi pohdimme myös saamelaisten ominta kulttuurimuotoa joikaamista.

Vieraana: Saamelaisjoikaaja Vimme Saari  ja inarinsaameksi räppäävä Amoc

Vimme Saari on Suomen tunnetuin joikaaja ja maailmanmusiikin kansainvälinen artisti, joka on kehittänyt aivan oman tyylinsä.
Wimme selvittää joiun syvintä olemusta. Toimittajana Kaarina Honkanen

Vimme Saari syntyi Enontekiön Kelttojärvellä v. 1959 ja asuu nykyisin Liperissä.
Hänen kotonaan ei kukaan joikunut.

 Se oli varsinkin lestadiolaisten taholta tuomittu pahimpana syntinä. Mutta poroerotuksissa Vimme kuuli joikua. Hän myös kuunteli sukulaistensa nauhoitettuja äänityksiä. Mutta hän lähti itse etsimään omaa ääntänsä ja joikuansa.

Ääni on ollut hänelle alusta lähtien kuin leikkikalu, jota hän kehitti ja syvensi. 16-vuotiaana hän sai ensimmäisen kitaran ja hän opetteli itse lauluja ja laulujoikuja. 
Oman kulttuurinsa ja juuriensa löytäminen on kuin uskonnollinen herääminen, sanoo Vimme Saari.

Yhteistyö Rinneradion kanssa alkoi jo 1990-luvulla,  ensimmäinen albumi oli Dance and Visions vuodelta 1990.  Sen jälkeen yhteisiä albumeita on tullut useita.
Ruotsissa Vimme Saari on ollut kiertueella mm Hedningarna-yhtyeen kanssa.

Katso YLEn areenalta:



Amoc räppää inarinsaameksi

Inarin saamelainen Amoc  eli Mikkal Morottaja ei joikaa, eikä edes käytä ääntää saamelaisten esikuvien mukaan.

Mutta hänen räppäyskielensä on inarinsaame vaikka kieltä osaa vain noin 300 henkeä ja heistäkin suurinosa on väärää ikäryhmää.  Juuri kieli onkin hänen tärkein yhtymäkohtansa saamelaisuuteen.

Teenkin musikkia ennen kaikkea itselleni ja taiteilijana, sanoo Amoc.

Fråga

Saamenkieli tänään

Saamen eri murteiden ja/tai kielten puhujia asuu Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä noin 60 tuhatta.

Ruotsin rajojen sisällä puhuu noin 7000 henkeä joko pohjois-, luulajan- tai eteläsaamea.

Suurin ryhmä puhuu pohjoissaamea eli noin 6000 henkeä.

Saame, suomi ja meänkieli ovat paljon lähempänä toisiaan kuin esimerkiksi suomen ja ruotsin kielet, kertoo saameakin tutkinut filosofian tohtori, englannin kielen lehtori, dosentti Satu Manninen Lundin yliopiston kielten ja kirjallisuuden keskuksesta Sari-Anna Södermannin haastattelussa

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".