Venäjän Karjalassa taistellaan oman kielen ja kulttuurin puolesta

Laatokan rannalla Aunuksen piirissä Venäjän Karjalassa omasta kielestä ja kulttuurista pidetään kiinni. Siellä pyritään elävöittämään kieltä kursseja järjestämällä.

Venäjän Karjalan tasavallassa karjalan kieli on vasta tänä vuonna saanut virallisen aseman venäjän rinnalle. Neuvostoliiton syntyessä 1920-luvulla Karjalan työväenkommuuni perustettiin Suomi-Finland-mallin mukaan kaksikieliseksi, venäjä sai ylivallan Stalinin puhdistusten ja toisen maailmasodan myötä.

Suomen kielen virallinen asema on Karjalassa hävinnyt asteittain. Neuvostoliiton romahdettua kymmenen vuotta sitten oli kansallisten kielten suomen, vepsän ja karjalan puhujia Venäjän Karjalassa enää noin 16% koko väestöstä.

Kaikki kolme kieltä saivat saman kansallisen kielen aseman, mutta aluksi ilman virallista tunnustusta. Karjalaiset ovat kuitenkin sitkeästi taistelleet oman kielensä puolesta ja erityisen kiivasti omasta kielestä kiinni pidetään Aunuksen piirissä, jossa 60% väestöstä osaa aunuksen karjalan murretta ja ymmärtää myös suomen kieltä.

Juha Tainio tapasi Alavoinen-kylän kulttuuritalon johtajan Valja Trofimovan ja kylää ylistävän laulun sanoittajan ja karjalan kielen opettajan Vera Kantratjevan.

(SR Sisuradio/Juha Tainio)

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".