Suomenkieliset nuorisojärjestöt tukalassa asemassa

Sen jälkeen, kun suomi sai vähemmistökielen aseman, on ruotsinsuomalaisen nuortentoiminnan taloudellinen tilanne vain kiristynyt vuosi vuodelta. Nyt myös Euroopan komission integraation tukemiseen tarkoitetut varat valuvat vääriin pusseihin.

Vuosi sen jälkeen, kun suomenkieli sai vähemmistökielen aseman Ruotsissa, aloitti myös Euroopan komission Ungdom-projekti, jonka päätavoitteena on tukea heikommassa asemassa olevia nuoria. Vuoteen 2006 asti käynnissä olevaa projektia hallinnoi Ruotsissa Ungodmsstyrelsen, joka jakaa niin euroopan komission, kuin valtiollisetkin tuet nuorisojärjestöille.

Euroopan komission antamista linjauksista huolimatta Ruotsissa kaikki nuorisojärjestöt laitetaan samalle viivalle, ja projektin alkamisen jälkeen vähemmistöjen, mm. Ruotsinsuomalaisten nuorten, toiminnan puitteet ovat vain huonontuneet.

Projektia hallinnoivan Ungdomsstyrelsenin Kunnallisesta nuorisopoliitikasta vastuussa oleva Hans Åke Antonsson myöntää, että vähemmistöjä ei huomioida erikseen ungdomsstyrelsenin politiikassa tai avustuksissa.

Antonssonin mukaan tätä politiikkaa tukee hänen kokemuksensa, joiden mukaan nuorisojärjestöt eivät myöskään itse halua profiloitua tai saada erikoiskohtelua.

Uusien säännösten tarkoituksena oli hänen mukaansa karsia ”nuortentoiminnan” varjolla rahaa hakeneet järjestöt pois pelistä. Saadakseen nykyään valtiollista tukea, on 60 prosenttia liiton jäsenistä oltava iältään 7-25 vuotiaita, mikä johti siis myös ruotsinsuomalaisten nuorten toiminnan organisointiin omaksi liitokseen. Ennen valtion tukien sääntömuutoksia RSN sai tukea RSKL:n nuorten yhdistyksenä. Uudelleen organisoinnin seurauksena tippui myös jäsenmäärä 3500:sta 500:taan, mikä näkyy myös tukien määrässä.

Vaatimuksena on myös, että toiminnan tulee kattaa maantieteellisesti puolet Ruotsista. Tämä sääntö puolestaan estäisi esimerkiksi torniolaaksolaisten keskusliittoa hakemasta tukea nuorisotoimintaansa.

Ungdom-projektin toimintaa valvoo Euroopan komission, joka myös on asettanut Euroopan kattavat kriteerit ja painopisteet projektille. Ohjelman yleisenä ja tärkeinpänä kriteerinä on nimenomaan erityishuomiota tarvitsevien nuorten tukeminen, kertoo Suomen kansainvälisen henkilövaihdon keskukseen CIMOon vastaava suunnittelija Helinä Yli-Sirniö.

Yli-Sirniön mukaan Suomessa tätä kriteeriä toteutetaan käytännössä niin, että vähemmistö- siirtolais- ja maahanmuuttajanuorten tarpeet priorisoidaan aina.

Yli-Sirnön mukaan Euroopan komission asettamaa, heikommassa asemassa olevien nuorten tukemista koskevaa pääperiaatetta tulisi noudattaa, mutta toteutus ja tavat vaihtelevat paljolti muissakin maissa. Yli-Sirniö uskoo, että Ruotsin tapauksessa on yksikertaisesti kyse siitä, mitä maassa pidetään tärkeänä ja mitä ei.

(SR Sisuradio/ Mari Törmälä)

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".