Metsäsuomalaisten tasavalta-hanke vahvistaa vähemmistöidentiteettiä.

Norjassa kesäistä Finnskogen-tasavalta -tapahtumaa on juhlittu jo 20 vuoden ajan. Perjantaina alkava juhla keskittyy metsäsuomalaistasavallan perustajan, edesmenneen kotiseutukirjailija, Åsta Holtin ympärille.

Perjantaista lähtien tapahtuu Norjassa kummia. Paikka on Finnetunet museo, Gruen pitäjän suomalaismetsäsä, Svölryen kylässä aivan Värmlannin rajan tuntumassa. Tasavalta on osittain totta ja osittain tarua, mutta sillä on tärkeä tehtävä Norjan kansallisen metsäsuomalaisen vähemmistön identiteetin pökittäjänä.

Aikanaan suomalaisastusta Norjassa oli 44 pitäjän alueella, eli käytännössä katsoen koko etelä-Norjan sisämaan havumetsissä. Kieli ja kulttuuri säilyi elävänä aina 1950-luvulle saakka. Siellä vaelsi 1800-luvulla C.A Gottlund. 1900-luvulla suuren suosion saavuttanut kotiseutukirjalija Åsta Holt suuttui metsäsuomalaisten alarvoisesta kohtelusta ja saikin 60-luvulla neljän pitäjän suomalaismetsät yhden viikonlopun ajaksi leikkimielisesti irrottaumaan Norjan kuningaskunnasta ja perustamaan oman suomalaismetsien tasavallan, rebubliken finskogenen.

Tämä kesäinen viikolopputapahtuma on saanut norjassa vuosien saatossa ruonsaasti huomiota ja nostanut metsäsuomalaiset yhdeksi Norjan kansallisista vähemmistöistä.

Kirjalija Åsta Holt valittiin tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi. Hänellä oli hyvät suhteet Suomen tasavallan silloiseen presidenttiin Urho Kekkoseen ja myös Värmlannin suomalaismetsien johtaviin miehiin. Kesätapahtuman presidentteydestä tuli Åsta Holtalle koko elämän mittainen tehtävä, johon hän paneutui koko metsäsuomalaisella sitkeydellään ja vasemistolaiseen, tasavaltalaiseen mailmankatsomukseen pohjautuvalla suorasanaisuudellaan.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".