Kalle Raitanen, Suomenkielisten näkövammaisten liiton puheenjohtaja löytyy viikonloppuna Boråsista. Kuva: Raili Turtunen / Sveriges Radio Sisuradio

Näkövamma on sama suomeksi ja ruotsiksi

Kieliasiat tärkeimpiä
2:15 min

Boråsiin kokoontuu viikonloppuna suuri joukko ruotsinsuomalaisia näkövammaisia. Ruotsin Suomenkielisten Näkövammaisten Liiton kokoukseen tulee noin 80 edustajaa jäsenyhdistyksistä eri puolilta maata.

Omakielinen tiedotus on näkövammaisille tärkeä kysymys, sanoo liiton puheenjohtaja Kalle Raitanen:

- Kyllä tärkeimmät kysymykset pyörivät aina kieliasioissa. Näkövamma on sama suomen- tai ruotsin kielellä, sillä ei ole mitään eroa, sanoo Raitanen.

- Koulutus ja tieto on aina tärkeä asia. Omakielinen tiedotus, se on tärkeää.

Hallintoalueet eivät helpota näkövammaisten tilaa

Ruotsissa on nyt kohtalaisen uusi vähemmistölaki ja maassa on jo melkoinen määrä hallintoaluekuntia. Näkyykö tämä mitenkään näkövammaisten toiminnassa?

- Hallintoalueet sinänsä ei näy, koska näönhuoltokeskukset kuuluvat maakäräjille ja hallintoalue etupäässä kunnille. Sen sijaan iän myötä, kun on vanhustenhoitoa ja sellaista, silloin. Ja tietysti lastenkin kautta, mutta onneksi meillä ei ole näkövammaisia lapsia, toteaa Kalle Raitanen.

- Tottakai voimme aina nojata lakiin, mutta lainsäädäntö ei ole oikeastaan takanamme.

18-vuotiaalla menee hyvin

Näkövammaisten liitto on saanut alkunsa Boråsissa 18 vuotta sitten. Mikä on liiton tila nyt?

- Jos lähdetään taloudesta, se on kunnossa. Saamme sosiaalihallitukselta tukea. Ja jäsenmäärä on pienessä nousussa, vuoden vaihteessa oli 844 jäsentä, ja määrä on noussut koko ajan.

- Tiedämme, että prosenttilukujen mukaan meillä pitäisi olla vähintään nelisentuhatta jäsentä. Mutta tässä meille on työsarkaa, saada selville, miten heidät voi saada mukaan.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".