1 av 4
Väinö Nilsen kveeni Ruijasta Kuva: Juha Tainio
2 av 4
Gunnar Kieri: Finnmarken brinner /Ruija pallaa. Kiruna Tidningsföreningen i Kiruna
3 av 4
Ruija pallaa kirja ja Kalotin asukkaat
4 av 4
Saamelainen ruotsinsuomalainen Mauri Morottaja. Foto: Juha Tainio
TIISTAI 17. toukukuuta

Meänmaa kuohuu ja Ruija pallaa

Väinö Nilsen kommentoi Gunnar Kierin Ruija pallaa -kirjaa (osa1)
5:33 min

Norrbottenisa pohditaan mitä ruotsinsuomalaisille ja saamelaisille pitäisi tehdä.
Suomalaiset eivät halua opetella ruotsia ja saamelaiset elävät avustuksilla, sanoi Kalixin tulevaisuusvisiota pohtivassa seminaarissa kansan valitsema (s) poliitikko  Margareta Vikman.

Väinö Nilsen on Ruijan kveenejä ja hän tuntee pohjoisen vähemmistöjen historian, josta  Gunnar Kieri kirjoittaa kirjaan Finnmarken brinner - Ruija pallaa. Kirja oli mukava lukea, mutta siina painotetaan liikaa nälkää ja puutetta muuttamisen syynä.

Asiasta innostui pakinoimaan Bengt Pohjanen ja vertasi "sosse-Maggania" villin lännen Annie tarkka-ampujaan, joka laukoi lonkalta. Kirjailija muisteli että tämän sisältöisiä  lausuntoja on ennenkin esitetty sosialidemokraattisessa puoleessa, mm. ehdotettu Hitlerille Nobelin palkintoa.

Hengiltä kaasuttaminen ja keskitysleirit on taakse jäänyttä elämää, mutta Torniolaaksossa on aina tiedetty miten aidan taa viemällä ratkaistaan asioita, sanoo Bengt Pohjanen Haaparannanlehden pakinassaan. Hän keksi myös tavan hoitaa ruotsinsuomalaiset, jokta eivät viitsi opetella ruotsia: Heidät voi passittaa takaisin Suomeen pakkoruotsia oppimaan.

Mauri Morottaja on ruotsinsuomalainen, joka asuu Haaparannalla. Inarissa syntynyt ja elämänsä kierrellyt Pohjolaa ja Kalottia eikä ummikous ole haitannut, sillä isoäiti puhui pojanpojalleen omaa  inarinsaamen kieltään.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".