Vähemmistöpolitiikan tarve esillä

Ruotsin vähemmistöpolitiikka joutuu suurennuslasin alle Eskilstunassa. Joulukuun alussa järjestettävässä kolmipäiväisessä seminaarissa pohditaan, onko viidelle kielelle ja kansalliselle vähemmistölle myönnetty virallinen asema kenties vain sanahelinää.

Vähemmistöaseman myöntämisestä suomen, saamen, jiddishin, romanin ja meänkielelle tulee joulukuussa kuluneeksi viisi vuotta. Tulloin valtiopäivät päätti myös kansallisen vähemmistöaseman myöntämisestä ruotsinsuomalaisille, tornionlaaksolaisille saamelaisille, juutalaisille ja romaneille.

Eskilstunan seminaarissa vähemmistöjen edustajat tuovat kukin oman näkemyksensä kehityksen kulkuun viiden vuoden perspektiivistä. Seminaari pohtii myös suomen kielen hallintoalueen laajetamiskaavailuja ja keskustelee yleisönsä kanssa poliittisen ruotsin vähemmistöpolitiikasta.

Paneelissa puolestaan kuullaan tutkijoiden näkemyksiä vähemmistöpolitiikan tarpeellisuudesta.

Yksi paneelikeskustelun osanottaja on dosentti Satu Gröndahl Uppsalan yliopiston multietnisestä tutkimuskeskuksesta. Identiteettiin painottuvaan tutkimukseen pitäisi Gröndahlin mukaan panostaa enemmän, nyt tutkimus on seurannut kielen tutkimuksen kylkiäisenä.

Eskilstunan seminaarin järjestelyistä vastaa muun muassa Eskilstunan kunta, Sörmlannin maakäräjät ja Mälarin laakson korkeakoulun suomen kielen ja kulttuurin keskus. Seminaari pidetään korkeakoulun tilossa 1-3. joulukuuta.