Kunnat pohtivat kantaansa hallintoalueen laajenemiseen

Mälarinlaakson ja Tukholman läänin kunnat ovat parhaillaan muotoilemassa virallista kantaansa suomenkielen hallintoalueen laajenemiseen Tukholman ja Mälarinlaakson alueelle. Sisuradion kyselystä selviää, että muutamilla kunnilla on jo selvä näkemys, kun taas toiset ovat vasta nyt heränneet sitä miettimään.

Sisuradion Keski-Ruotsin alueen Sörmlannissa ja Västmanlandissa tekemästä kyselystä voi päätellä, että Eskilstunan kunnan kaltaista intoa suomenkielisten palvelujen järjestämiseen ei muilla alueen kunnilla tunnu olevan ainakaan tässä vaiheessa. Huomioon on tosin otettava, että Sörmlannin kunnista yli puolet vastasi kyselyyn, mutta Västmanlandissa vain neljä yhdestätoista kunnasta antoi vastauksen.

Kolme kuntaa, Västerås, Katrineholm ja Strängnäs, viittaavat siihen, että he ovat marraskuun loppuun mennessä saamassa valmiiksi virallisen vastauksensa Paavo Valliuksen johtaman selvityksen kunnille tekemään kyselyyn, eivätkä ota kantaa sitä ennen.

Arboga, Gnesta ja Oxelösund puolestaan asettuvat torjuvalle kannalle, ne eivät näe aihetta liittyä hallintoalueeseen. Suomalaissyntyisen kunnanneuvoksen Benita Vikströmin johtaman Oxelösundin kunnan vastauksessa mainitaan, että 10 prosenttia yli kuusikymmenviisivuotiaista oxelösundilaisista on Suomessa syntyneitä. Ikääntyneiden hoitotarpeita äidinkielellä on juuri ryhdytty harkitsemaan, mutta lakisääteistä suojaa suomenkielelle ei tarvita.

Västmanlandilaisessa Surahammarin kunnassa on muutaman vuoden takaisen tilaston mukaan neljännes väestöstä - siis 25 prosenttia - suomalaista alkuperää. Surahammarin kunta vastaa, että suomenkielisen esikoulun ja vanhustenhoidon kysyntä on niin vähäistä, ettei niillä ole taloudellista kannattavuutta, ”mutta jos valtio lähettää täyden säkillisen rahaa niin mikä ettei”.

Fagerstan kunnanhallituksen puheenjohtaja Stig Henriksson antoi kunnanvaltuutettu Jarmo Vuoriselle tehtäväksi raportoida Tukholmassa elokuussa kunnille pidetystä hallintoalue-seminaarista ja Västeråsissa asiasta pidetystä kokouksesta. Raportin saatuaan Henriksson ilmoittaa, että mikäpä estäisi Fagerstaa liittymään suomenkielen hallinto-alueeseen sillä ehdolla, että se mitä valtio keksii antaa kunnille tehtäväksi korvataan rahassa. Fagerstassahan on jo kaksikielinen vanhustenhoito-osasto Miilu, Stig Henriksson toteaa vastauksessaan, mutta suomenkielisestä opetuksesta ei enää ole tarvetta, se juna on Henrikssonin mielestä jo mennyt. (SR Sisuradio/ Merja Laitinen)