1 av 3
5 -vuotiaalla Emeliellä ei ole suomalaista taustaa, mutta hän käy Liljakoulun esikoulua. Foto: Emilia Malin/ Sveriges radio Sisuradio
2 av 3
3 av 3

Kiinalainen Emelie oppii uuden kielen ruotsinsuomalaisessa Liljakoulussa

Kaksi kieltä luo mahdollisuuksia
4:29 min

Ruotsinsuomalaiset vanhemmat eivät ole ainoita, jotka haluavat lapsensa kaksikieliseen kouluun tai esikouluun. Kistan Liljakoulua käy useita lapsia, joilla ei ole aiempaa suomalaista taustaa. Yksi heistä on 5-vuotias Emelie, jonka vanhemmat ovat kiinalaisia.

Emelien äiti laittoi tyttärensä Liljakoulun esikouluun, jotta Emelie oppisi uuden kielen. Liljakoulun rehtori Sinikka Sjösted kertoo, että useat vanhemmat ovat perustelleet päätöstään suomalaisen koulun hyvällä maineella.

- Kiinassa tiedetään Suomesta esimerkiksi Nokia ja kansainvälisesti arvostettu arkkitehtuuri, erityisesti Alvar Aalto, kertoo Emelien äiti Fei Shi.

Paljon muuta hän ei Suomesta tiennytkään. Se ei kuitenkaan estänyt Fei Shita laittamaan tytärtään suomenkieliseen esikouluun.

Äiti ei puhu suomea

Myönteisen kuvan Suomesta saanut Fei Shi ei itse puhu sanaakaan suomea. Päinvastoin kuin äitinsä, Emelie on oppinut esikoulussa varovaista suomea. Juuri sen vuoksi äiti päätti laittaa tyttärensä suomenkieliseen esikouluun.

- Hän saa kaupan päälle yhden kielen ja se on aina etu. Lisäksi päiväkodissa oli tilaa ja olin kuullut muiden suosittelevan Liljakoulun esikoulua, hän sanoo.

Emelie ei ole ainoa

Emelie ei ole Liljakoulun ainoa ulkomaalaisvahvistus, jolla ei entuudestaan ole suomalaisia kytköksiä.

- Esikoulussa on lapsia myös Thaimaasta, Norjasta ja Hollannista, peruskoulun puolella taas useampi venäläinen, kertoo koulun rehtori Sinikka Sjöstedt.

Suomalaiseen kouluun luotetaan

Sjöstedt kertoo, että monet vanhemmat ovat perustelleet päätöstään laittaa lapsi suomalaiseen kouluun yksinkertaisesti sillä, että he uskovat lapsensa saavan sitä kautta paremman koulutuksen. Suomalainen koulu on niittänyt mainetta kansainvälisessä PISA -vertailuissa ja tieto on kirinyt myös kansainvälisesti.

- Vanhemmat luottavat suomalaiseen kouluun. He ovat sanoneet ihan suoraan, että suomalainen koulu on hyvä koulu. Hyvällä koululla tarkoitetaan hyvää opetusta, kuria ja järjestystä, hän sanoo.

Ei ryntäystä

Soittokierros muihin Tukholman ruotsinsuomalaisiin kouluihin osoittaa, että ulkomaalaiset eivät varsinaisesti ole ryntäämässä ruotsinsuomalaisiin kouluihin.

Tukholman, Upplands Väsbyn ja Botkyrkan ruotsinsuomalaisissa kouluissa on yhteensä jokunen oppilas, jolla ei ole ruotsinsuomalaista taustaa.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on sivuosassa

Vaikka Suomen koulujen menestys kansainvälisissä vertailuissa nostaisikin myös ruotsinsuomalaisten koulujen kiinnostavuutta, kahlehtii Ruotsin opetussuunnitelma ruotsinsuomalaisten koulujen toimintaa.

Liljakoulussa suomalaisuus tarkoittaa suomen kielen opettamista ja suomalaisten perinteiden ja kulttuurin vaalimista. Mutta mitä tekemistä suomalaisella koulutusjärjestelmällä ja suomalaisten koulujen nosteella on ruotsinsuomalaisten koulujen kanssa? Nähtävissä on joitakin piirteitä.

- Osa koulukirjoista on suomalaisia, koska ne ovat hyvätasoisia ja jopa hieman selkeämpiäkin. Kaikki opettajamme ovat kaksikielisiä ja osa heistä on kouluttautunut Suomessa, osa Ruotsissa, Sinikka Sjöstedt sanoo.

Kielet avaavat ovia

Emelien kaltaisille, pian peruskoulun aloittavalle lapselle suomen kielen taito avaa ovet ruotsinsuomalaiseen peruskouluun. Myöhemmin työelämässä kahden kielen, suomen ja ruotsin osaaminen on valttia.

- Arvioiden mukaan Suomessa 70 000 henkilöä työskentelee ruotsalaisissa yhtiöissä ja saman verran ruotsalaisia työskentelee suomalaisissa yhtiöissä. Kun ajatellaan, että Tukholman alueen koulut tuottavat noin 100 kaksikielistä lukiolaista vuodessa, on se aika vähän, sanoo Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun rehtori Heli Lindström.

Ruotsalaisten ja suomalaisten yritysten lisäksi kahden kielen taito voi olla valttia myös isoissa kansainvälisissä yhtiöissä, Lindström sanoo.

- Pohjoismaat ovat kansainvälisesti katsottuna pieni markkina-alue. Sen vuoksi monet suuryhtiöt palkkaavat mielellään henkilön, joka pystyy hallitsemaan koko alueen. Silloin suomen kieli antaa avaimen Suomeen ja ruotsin kieli Ruotsiin ja siinä sivulla Tanskaan ja Norjaan, sanoo Lindström.

Jatkavatko oppilaat kouluaan suomeksi vai ruotsiksi?

Tukholmassa nähtäväksi jääkin, että jatkavatko ruotsinsuomalaista esikoulua käyneet lapset - Emelie mukaan lukien -ruotsinsuomalaiseen peruskouluun.

- Emelie menee vuoden päästä kouluun. Hän saa, ainakin osittain, päättää itse mihin kouluun hän menee, Emelien äiti Fei Shi sanoo.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".