1 av 4
Ambii Jonssonin mielestä a-kassan työttömyyskorvaus ei riitä elämiseen. Bild: Emilia Malin/ Sveriges radio Sisuradio
2 av 4
Ambii Jonssonin mielestä a-kassan työttömyyskorvaus ei riitä elämiseen. Bild: Emilia Malin/ Sveriges radio Sisuradio
3 av 4
Tavallisen teollisuustyöläisen työttömyyskorvaus on laskenut viidessä vuodessa 13 prosenttiyksiköllä. Kuva: Emilia Malin /Sveriges radio Sisuradio
4 av 4
Spånga-Tenstan työnvälityskeskuksessa tiistai aamuna asioineet henkilöt pitivät a-kassan työttömyyskorvausta riittämättömänä. Kuva: Emilia Malin /Sveriges radio Sisuradio

Työllisyysturva on heikentynyt huomattavasti

2:08 min

Ruotsalaisen työllisyysturvan kattavuus ei ole entisensä. Tähän johtopäätökseen tullaan vasta julkaistussa Ruotsin sosiaaliturvat vertailussa -raportissa. Sisuradio tiedusteli Spånga-Tenstan työnvälityskeskuksessa tiistaiaamupäivällä asioineilta henkilöiltä, miten a-kassan rahat riittävät. Huonosti, kuului vastaus.

Yksi Spånga-Tenstan työttömistä on 34 -vuotias mies. Hän haluaa pysyä nimettömänä. Myyntityötä aikaisemmin tehnyt mies on ollut työttömänä vuoden verran ja suunnilleen yhtä kauan a-kassan jäsenenä.

Perheen isänä miehen on ollut vaikeaa saada a-kassa rahat riittämään.

- Saan kuukaudessa noin 10 000 kruunua, hän kertoo.

Mies kertoo, että hänen vaimonsa on joutunut elättämään nelihenkistä perhettä.

- Toivon, että uusi työ löytyisi mahdollisimman pian, hän sanoo.

Vuonna 2005 ruotsalainen työllisyysturva oli maailman toiseksi korkein. Kun teollistuneiden OECD -maiden työllisyysturvaa verrataan viisi vuotta myöhemmin, on Ruotsin sijoitus romahtanut. Ruotsi jää hyvän matkaa keskiarvon alapuolelle.

Tavallisen teollisuustyöläisen työttömyyskorvaus on laskenut viidessä vuodessa 13 prosenttiyksiköllä. Työttömyyskorvauksen suhteellinen enimmäismäärä on lähes puolittunut 35 vuodessa, vuosien 1975 ja 2010 välillä.

Muutoksia on tapahtunut monella osa-alueella: maksettava prosenttiosuus on madaltunut, korvausajan enimmäispituus on lyhentynyt ja tulokatto ei ole pysynyt yleisen palkankehityksen perässä. Juuri alhainen tulokatto on syynä siihen, että Ruotsin sijoitus kansainvälisessä vertailussa on laskenut niin merkittävästi.

Säästöt käyttöön työttömyyden vuoksi

Spånga-Tenstan työnvälityskeskusksessa vieraillut Ambii Jonsson jäi työttömäksi kolmisen vuotta. Hallinnollisia töitä tehnyt nainen on ollut a-kassan jäsen niin kauan kuin hän muistaa.

Myös Jonssonilla on ollut vaikeuksia saada a-kassarahoja riittämään.

- Saan kuukaudessa 1200-1800 kruunua. Se riittää välttämättömyyksiin. Olen joutunut käyttämään säästöjäni koko työttömyyden ajan, hän kertoo.

Ruotsin hyvinvointivaltio on perinteisesti rakentunut kattavan sosiaaliturvan varaan. Valtio-opin professori Joakim Palme sanoo Svenska Dagbladetin haastattelussa, että Ruotsi on nyt jättämässä niin kutsutun ruotsalaisen hyvinvointimallin.

Siinä varjossa myös Ambii Jonsson toivoo, että hän saisi töitä mahdollisimman pian.

- Se ratkaisisi rahaongelmat, hän sanoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista