Yleisö seurasi kisoja uima-altaan reunoilla. Foto: SVT Bild.

Olympialaiset Tukholmaan, osa 1

3:41 min

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä sata vuotta sitten Tukholmassa vietettiin uuden Stadionin avajaisia. Stadion oli rakennettu viidensiä olympialaisia varten. Sisuradio on paneutunut vuoden 1912 olympialaisiin Tukholmassa. Ohjelmasarjassa kuullaan Stadionin rakentamisesta, kisajärjestelyistä ja poliittisista selkkauksista. Suomi marssi tuolloin vielä Venäjän lipun alla.

Ensimmäiset olympialaiset sai järjestää Ateena vuonna 1896, ja perä jälkeen neljän vuoden välein Pariisi, Saint Louis ja Lontoo. Sitten puhuttiin Berliinistä. Kun saksalaisten hanke kohtasi vaikeuksia, viidennet olympiakisat tupsahti Tukholman syliin. Siksi Tukholmassa ryhdyttiin rakentamaan Stadionia. Kun Stadion toukokuussa 1912 valmistui, sen vahvuus varmistettiiin istuttamalla viittä sataa Svean ja Götan henkivartiokaartin sotilasta katsomossa.

Tukholman kisoihin voimistelijana osallistunut Hjalmar Kivenheimo muisteli vanhoilla päivillään miten innostuneita suomalaisurheilijat olivat kisoihin tullessaan.

-Laivalla, koko Suomen joukkue saapui Tukholmaan samalla laivalla. Kaikki olivat hyvin innostuneita. Me voimistelijat aloimme seistä käsillämme laivan kaiteilla ja se täytyi meiltä sitten kieltää, joukkuevoimistelussa hopeaa voittanut Hjalmar Kivenheimo muisteli vuosikymmeniä myöhemmin.

Kisojen edellä Venäjän olympiakomitea vaati; Suomi ei ehdottomasti saa esiintyä kisoissa itsenäisenä kansakuntana. Mutkallisissa neuvotteluissa ruotsalaiset kisa-järjestejät saivat aikaan kompromissin: kisojen avajaisissa Suomen olympiajoukkue marssisi omana osastonaan heti Venäjän lipun ja joukkueen jälkeen, Finland-kyltti edessään.

Näin tapahtuikin, mutta suomalaisurheilijat keksivät jättää ison raon edellä marssiviin venäläisiin. Stadionin yleisö ymmärsi missä mennään ja puhkesi valtaviin suosionosoituksiin, orkesteri viritteli ilmoille Porilaisten marssia. Ruotsalaisjärjestäjät olivat hyvin juonessa mukana, venäläiset kiehuivat raivosta.

Kisoista tuli valtava menestys. Isäntämaa Ruotsi keräsi eniten mitaleja ja Suomi voitti 9 kultaa, Venäjä ei yhtään. Keihäänheiton voittaja Julius Saaristo muisteli suomalaisten kisamenestystä:

-Armas Taipale voitti paremman käden ja molemman käden kiekonheiton. Taipale oli herra ja ylhäisyys sekä näöltään että kooltaan. Ja Hannes Kolehmainenhan voitti paljon kunniaa, kun voitti 10 000 ja 5000 metrin juoksut ja vielä maastojuoksun, Saaristo muisteli vuoden 1912 kisoja.

Sisuradion olympiasarjassa kuullaan kisojen järjestelyistä, moraalista närkästystä herättäneestä virallisesta kisajulisteesta. Kerromme höyrylaiva Finlandiasta, jolla Yhdysvaltain suuri olympiajoukkue purjehti Tukholmaan. Painiotteluista, jotka kestivät tuntitolkulla. Kerromme myös Suomen jalkapallojoukkueen kautta aikojen huikeimmasta olympiamenestyksestä. Tukholman kisoissa Suomen jalkapallojoukke voitti Italian, sitten Venäjän ja sijoittui neljänneksi.

Ari Setälä on koostanut Sisuradion 8-osaisen ohjelmasarjan Tukholman olympialaiset 1912. Haastattelut ovat Ylen Elävästä arkistosta.

Pääasialliset lähteet:

Åke Jönsson: Vägledning till Solskensolympiaden

Klocktornet Media 2012, 512 sivua

Hans Bolling och Leif Yttergren: Stockholmsolympiaden

Tävlingar-Människorna-Staden

Stockholmia Förlag 2012, 451 sivua

Matti Hannus: Kultaiset kentät Suomen yleisurheilun vuosisata

WSOY 1999, 691 sivua

Matti Hannus: Flying finns - Lentävät suomalaiset

Tietosanoma 1988, 156 sivua

Bengt Ahlfors: Människan Vivica Bandler

Schildts Förlags 2011, 287 sivua

Yle, Elävä arkisto

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista