Äidinkieltä ei tilastoida Ruotsissa. Tässä Södertäljen ruotsinsuomalaisen esikoulun lapsia. Kuva: Kirsi Blomberg/SR Sisuradio.
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta myönteinen

Osa vähemmistöistä kavahtaa kielen tilastointia

DO: Ei tarkkoja tilastoja
1:56 min

Hallitus on valmis tutkimaan mahdollisuuksia rekisteröidä kansallisten vähemmistöjen äidinkieli. Ruotsinsuomalaiset järjestöt ovat jo kauan toivoneet laajempaa kielitilastointia valtiolta, mutta henkilötietolaki on estänyt tämän. Esimerkiksi meänkieliset ja juutalaiset suhtautuvat kielitilastointiin epäluuloisesti.

- Tavoitteena on saada selville, kuinka moni kuuluu vähemmistöön tai puhuu vähemmistökieltä, jotta vähemmistöpolitiikkaa voitaisiin suunnitella konkreettisista lähtökohdista, syrjintäasiamies DO:n selvittäjä Yaman Al-Zubaidi sanoo.

Ruotsinsuomalaiset myönteisiä

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta on jo entuudestaan myönteinen laajempaan, mutta vapaaehtoiseen kielitilastointiin. Heidän mielestään olisi tärkeää tietää kuinka paljon vähemmistökielisiä ihmisiä on ja missä päin.

Tällä hetkellä Ruotsissa ei ole tarkkoja tilastoja esimerkiksi suomenkielisten määrästä tai vähemmistöjen suuruudesta.

Euroopan neuvosto pitää tätä ongelmallisena ja toteaa, että Ruotsin tulisi tietää tarkemmin kuinka isot vähemmistöryhmät todellakin ovat.

Sekä Ruotsin että Suomen henkilötietolain mukaan etnistä taustaa ei saa rekisteröidä. Mutta maat tulkitsevat lakia eri tavalla, ja Suomessahan tilastoidaan äidinkieltä, kun taasen Ruotsissa nähdään että kielen tilastointi voi paljastaa henkilön etnisen taustan.

Muut vähemmistöt kielteisiä

Ruotsissa muut vähemmistöt eivät suhtaudu ajatukseen kielen rekisteröimisestä myönteisesti. Esimerkiksi Tornionlaaksolaisten järjestö STR-T on hyvin epäluuloinen.

- Tällaista rekisteriä, me kyseenalaistamme kovasti. Siinä on oltava oikein hyvät perustelut ennen kuin me suostumme sellaiseen, puheenjohtaja Tore Hjorth sanoo.

Tore Hjorthin mielestä on tärkeä selvittää tarkemmin, miksi kieliä ja vähemmistöja halutaan tilastoida. Hän ei ole varma siitä, miten tilastointi edesauttaisi vähemmistöjen tilannetta Ruotsissa ja toteaa, että monella vähemmistöryhmällä on tuoreessa muistissa miten heitä on aikaisemmin syrjitty ja leimattu.

- Voin ajatella että monet vähemmistöt eivät suostu tällaiseen, ja mielestäni siksi ei pitäisi suostua sellaiseen tilastointiin. Jos ruotsinsuomalaiset haluavat tilastointia, niin sittenhän sen voisi ratkaista sillä lailla että tilastointi koskee ainoastaan suomenkielisiä.

Yaman Al-Zubaidi huomauttaa, että kielitilastointi olisi vapaaehtoinen. Hän toteaa, että vaikka pelkästään suomenkielisten ja ruotsinsuomalaisten tilastointi olisi mahdollista, se vaatisi kuitenkin harkittua päätöstä:

- Se ei ole mahdotonta, mutta en voi vastata kysymykseen lopullisesti nyt. Meidän pitää keskustella asiasta kaikkien vähemmistöjen kanssa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".