Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Kisajuliste aiheutti kohua, osa 2

Julkaistu fredag 8 juni 2012 kl 06.00
Tukholman olympialaiset 1912 osa 2
(4:58 min)
Olympialaiset Tukholman stadionilla 1912

Sata vuotta sitten Tukholman Stadion oli juuri valmistunut ja kaupungissa valmistauduttiin olympialaisiin. Ne olivat vasta viidennet nykyaikaiset olympialaiset. 

Kuten historiassa yleensä, muutaman arvokkaan herran, tosin aloitteel-lisen ja aikaansaavan, ansiota oli että Tukholma sai järjestettäväkseen olympialaiset. Herroista tärkein oli ranskalainen paroni Pierre de Coubertin. Hän alkoi 1800-luvun lopulla haaveilla antiikin olympialaisten elvyttämisestä. Eräiden samanmielisten kanssa hän perusti Pariisissa Kansainvälisen olympiakomitean vuonna 1894. Perustajiin kuului myös ruotsalainen eversti Victor Balck.

Ensimmäiset olympialaiset järjesti vuonna 1896 Ateena, ja neljän vuoden välein Pariisi, Saint Louis ja Lontoo. Sitten puhuttiii Berliinistä. Kun saksalaisten hanke kohtasi vaikeuksia, viidennet olympiakisat tupsahti Tukholman syliin.

Silloin sata vuotta sitten Tukholma oli hevosrattaiden täyttämä runsaan 300 000 asukkaan kaupunki. Kaupunginvaltuusto istui vanhassa pörssitalossa Gamla Stanissa. Tosin sen paremmin kunnanisille kuin valtion maan hallitukselle ei lankea juuri mitään osaa olympialaisten järjestämisestä. Kisat järjesti urheilumiehet ja kaksi urheilurheilujärjestöä.

Eversti Victor Balck johti Ruotsin urheilun edistämisyhdistystä. Sähkö-insinööristä Asea-yhtiön toimitusjohtajaksi edennyt Sigfrid Edström Ruotsin valtakunnallista urheiluliittoa. Nämä miehet perustivat ja johtivat Tukholman olympiakisojen järjestelykomiteaa.

Olympiakanslialle järjestyi yhdentoista huoneen lokaali keskeltä pääkaupunkia, Hamngatan yhdestä. Olympia-ruljanssi alkoi. Suunnittelua ja yhteydenottoja riitti joka suuntaan. Olympialainen maailma oli tuolloin 28 maan suuruinen.

Pian hoksattiin että tarvitaan virallinen olympiajuliste houkuttelemaan matkailijoita tulevaan olympiakaupunkiin. Julisteen tekijäksi haluttiin kuulu arkitehti Ferninand Boberg. Hän kieltäytyi ja ehdotti tehtävään 37-vuotiasta taiteilijaa Olle Hjortzbergia.

Olle Hjortzberg piirsi räväkän julisteen, jossa alaston atleettinen nuorukainen on olympia-maiden lippujen ympäröimä. Juliste-ehdotus herätti olympiakomitean herroissa moraalista närkästystä. Taiteilija sai kehotuksen peittää juliste-atleetin sukuelimet leveämmillä lippu- nauhoilla. Julisteesta otettiin lähes sadan tuhannen painos 16 kielellä, myös 1500 suomenkielistä julistetta:

"Olympialaiset kisat Tukholmassa 1912, Kesäkuun 29:stä päivästä 22:s heinäkuuta.

Myös ulkomailla julisteet saivat varauksellisen vastaanoton. Niitä pidettiin siveettöminä, eikä julisteita aina kehdattu laittaa edes esille. Hollannissa erään kaupungin pormestari näki olympiajulisteen rautatieaseman seinällä, ja repi sen pois säädyttömänä. Tukholmassa asiat etenivät kuitenkin ripeästi, Stadionin rakennustyöt olivat hyvässä vauhdissa.

Pääasialliset lähteet:

Åke Jönsson: Vägledning till Solskensolympiaden

Klocktornet Media 2012, 512 sivua

Hans Bolling och Leif Yttergren: Stockholmsolympiaden

Tävlingar-Människorna-Staden

Stockholmia Förlag 2012, 451 sivua

Matti Hannus: Kultaiset kentät Suomen yleisurheilun vuosisata

WSOY 1999, 691 sivua

Matti Hannus: Flying finns - Lentävät suomalaiset

Tietosanoma 1988, 156 sivua

Bengt Ahlfors: Människan Vivica Bandler

Schildts Förlags 2011, 287 sivua

Yle, Elävä arkisto

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".