Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Suomessa kielen saa rekisteröidä

Julkaistu tisdag 5 juni 2012 kl 12.27
Kielen rekisteröinti antaa palveluja
1:37 min
Myös viittomakieli voi olla äidinkieli. Foto: Knut Erik Knudsen/Sveriges Radio Örebro

Toisin kuin täällä Ruotsissa, Suomessa rekisteröidään asukkaat äidinkielen mukaan. Asiaa ei Suomessa pidetä ihmisoikeusongelmana, vaan rekisteröinnin katsotaan hyödyttävän sekä viranomaisia että vähemmistöryhmiä. Parhaillaan naapurimaassa keskustellaan siitä, voisiko rekisteriin ilmoittaa useampiakin äidinkieliä, kertoo kieli-, demokratia- ja ihmisoikeusyksikön johtaja Johanna Suurpää Suomen oikeusministeriöstä.

- Moni on tänä päivänä toivonut, että äidinkielenä voisi olla vaikkapa suomi ja ruotsi molemmat tai suomi ja venäjä. Tähän ei ole kuitenkaan lähdetty, koska viranomainen ei sitten tietäisi, minkäkielisiä palveluja pitäisi erityisesti suunnitella, esimerkiksi vaikkapa päiväkoteja.

Äidinkielen rekisteröimisen taustalla on Suomen kaksikielisyys. Rekisterin avulla sekä suomen- että ruotsinkielisille on voitu taata perustuslain heille takaamat oikeudet ja palvelut.

Mikä kieli tahansa

Nykyään Suomessa asukkaat voivat vapaasti rekisteröidä äidinkielekseen minkä tahansa haluamansa kielen. Johanna Suurpään mukaan tämä hyödyttää myös muita vähemmistöryhmiä.

- Vaikka kielilaki koskee vain suomea ja ruotsia, niin tosiasiassa monet Suomen kunnat antavat nykyään palveluja esimerkisi venäjän kielellä ja tähän suuntaan ollaan varmasti menossa. On tärkeä olla jonkinlainen pohja siitä, keitä Suomessa asuu, Suurpää toteaa.

Yksilön oikeudet kunnossa

Johanna Suurpää ei usko, että Suomen rekisteröimiskäytäntö sotii kansainvälisiä yksilönsuoja- ja ihmisoikeussopimuksia vastaan.

- Taustalla on sekä kielilain toteutuminen että perustuslaki, jossa todetaan, että kaikkien kielellisten ryhmien pitää pystyä kehittämään ja ylläpitämään kieltään. En näe, miten esimerkiksi se, että julkaistaan tilastoja, jotka kertovat kuinka paljon Suomessa on venäjänkielisiä, voisi loukata kenenkään yksilön oikeuksia, Suurpää pohtii.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".