Olympialaiset Tukholman stadionilla 1912

Höyrylaiva Finlandialla kisoihin, osa 4

3:55 min

Sata vuotta sitten Tukholmassa valmistauduttiin olympialaisiin. Kisajoukkue toisensa jälkeen saapui Tukholmaan, jossa vallitsi helteinen sää. Yhdysvaltain suuri joukkue saapui höyrylaiva Finlandialla.

Tukholman Stadionin valmistuttua toukokuun lopulla sata vuotta sitten, sen luujuus varmistettiin istuttamalla viittä sataa Svean ja Götan henkivartiokaartin sotilasta katsomoissa. Sitten sopi olympiavieraiden tulla.

Kohahduttava tapahtuma oli Yhdysvaltain suuren olympiajoukkueen saapuminen 30. kesäkuuta. Joukkuetta kuljettanut höyrylaiva Finlandia oli lähtenyt New Yorkista kaksi viikkoa aiemmin. Venäjän joukkuen toi höyrylaiva Birmalla.

Jotta urheilijat saattoivat venytellä lihaksiaan pitkän merimatkan aikana, Finlandia-höyryn kannelle oli rakennettu 90 jaardin pituinen korkilla päällystetty juoksurata. Pyöräilijöille oli polkukoneita, uimareille iso allas. Atlanttia ylittäessään keihäänheittäjät keksivät sitoa keihäisiinsä ohuen liinan. Näin myös he saattoivat harjoitella ja paiskoa peräkannelta keihäitä ja vedellä ne takaisin laivaa, kertoo urheiluhistorioitsija Åke Jönsson mainiossa kirjassaan "Vägledning till Solskens-olympiaden",.

Finlandia-höyry toi mukanaan myös ratsuväen luutnantti George Pattonin, joka osallistui nykyaikaiseen viisiotteluun ja sijoittui viidenneksi.

Toisessa maailmansodassa Patton nousi maailman maineeseen. Hän komensi kenraalina Yhdysvaltojen panssarijoukkoja Tunisiassa, johti Sisilian valtausta sekä Yhdysvaltain maavoimien kolmatta armeijaa, joka valloitti saksalaisilta suurimman osan Ranskaa.

Myös Suomen olympiajoukkue tuli laivalla. Tukholman kisoihin voimistelijana osallistunut Jalmari Kivenheimo muisteli vanhoilla päivillään laivamatkaa:

- Koko Suomen joukkue mentiin samalla laivalla. Ja niin innostuneita sitten oltiin että voimistelijat aikoivat ruveta seisomaan laivan kaiteilla käsillään siinä. Silloin tuli semmoinen kielto, sitä ei saa yrittää.

Tukholmassa urheilijoita odotti joukko tekniikan ihmeitä. Kisoissa käytettiin esimmäistä kertaa sähköistä ajanottoa. Insinööri Ragnar Carltedt oli aivan Tukholman kisojen edellä keksinyt miten hoidetaan sähköinen ajanotto, ja otetaan maalikuva.

Kisojen ajaksi Tukholmaan osui hellejakso, aurinko paistoi kuumasti. Sen vuoksi Tukholman olympiakisoja on kutsuttu myös Solskens olympiaden - auringonpaisteen olympialaisiksi.

Vielä vanhoilla päivillään Hannes Kolehmainen muisteli 10 000 metrin juoksun aikaista hellettä:

- Silloin oli kuuma ilma 10 kilometrin loppukilpailu. Sitten siinä oli yksi venäläinen joka lähti juoksemaan kovasti alussa. Minä tietysti pidin kiinni koko ajan. Yhden kierroksen hän jaksoi ja sitten minä läksin jatkamaan. Stenrooskin sanoi jälkeenpäin että oli hyvä että aloitin niin kovasti niin ne kaikki, melkein kaikki lopetti kesken.

- Silloin oli 40 astetta auringossa. Loppuun juoksi kai vain viisi. Minun veli Tatukin keskeytti, Tukholmassa 10 000 m, 5000 m ja maastojuoksun voittanut Hannes Kolehmainen muisteli.

Pääasialliset lähteet:

Åke Jönsson: Vägledning till Solskensolympiaden

Klocktornet Media 2012, 512 sivua

Hans Bolling och Leif Yttergren: Stockholmsolympiaden

Tävlingar-Människorna-Staden

Stockholmia Förlag 2012, 451 sivua

Matti Hannus: Kultaiset kentät Suomen yleisurheilun vuosisata

WSOY 1999, 691 sivua

Matti Hannus: Flying finns - Lentävät suomalaiset

Tietosanoma 1988, 156 sivua

Bengt Ahlfors: Människan Vivica Bandler

Schildts Förlags 2011, 287 sivua

Yle, Elävä arkisto

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista