1 av 7
Jon Erdal ja Benjamin Niemi asuvat suurimmassa hallintoaluekunnassa, Tukholmassa. Foto: Tiina Laitila Kälvemark/ Sveriges Radio Sisuradio
2 av 7
Axel ja Aki Korhonen asuvat Uttranissa Botkyrkassa. Foto: Nina Kallio
3 av 7
Jenny Rassa ja Erik asuvat Luulajassa, joka liittyy hallintoalueeseen vuoden 2013 alusta. Foto: Pekka Kenttälä/Sveriges Radio Sisuradio
4 av 7
Aila Lehikoinen asuu Boråsissa. Foto: Raili Turunen/Sveriges Radio Sisuradio
5 av 7
Timo Leinonen asuu Hallstahammarissa. Foto: Merja Laitinen/Sveriges Radio Sisuradio
6 av 7
Helena Laukkanen asuu Uppsalassa ja on ammatiltaan taiteilija. Foto: Pirjo Hamilton/Sveriges Radio Sisuradio
7 av 7
Julia ja Nina Koskinen asuvat Upplands-Brossa. Foto: Sunniva Strömnes/Sveriges Radio Sisuradio
Suomen kielen hallintoalue laajenee kahdeksaan uuteen kuntaan 2013

Yli puolet ruotsinsuomalaisista asuu hallintoalueella

"Olen Axel ja asun Botkyrkassa"
2:18 min

Ensi vuoden alussa suomen kielen hallintoalue tavoittaa jo noin 54 prosenttia Ruotsin kaikista suomalaistaustaisista asukkaista, osoittaa Sisuradion tekemä laskelma.

Hallituksen odotetaan joulukuun aikana hyväksyvän kahdeksan uutta kuntaa mukaan hallintoalueeseen, joukossa muun muassa Luulaja, Örebro ja Uddevalla.

Yhteensä suomen kielen hallintoalue kattaa vuoden 2013 alusta 48 kuntaa joissa asuu noin 364 000 ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven ruotsinsuomalaista, esimerkiksi nämä:

-Minun nimi on Axel, olen seitsemän vuotta ja asun Botkyrkassa.

-Olen Aila Lehikoinen, asun Boråsissa ja olen nyt eläkkeellä.

-Nimeni on Anja, täytän kohta 11, käyn Strömholmin koulua ja asun Hallstahammarissa.

-Olen Helena Laukkanen, 40-vuotias taiteilija Uppsalasta. Minulla on Rosvo-niminen koira.

-Hei, olen Benjamin Niemi, olen 10-vuotias ja asun Tukholmassa.

Mälarinlaaksossa suurin keskittymä

Suomen kielen hallintoalue syntyi pian 13 vuotta sitten, ja siinä oli ensin mukana vain viisi pohjoisruotsalaista kuntaa. Sittemmin uusia kuntia on hakenut mukaan tasaista tahtia.

Suurin osa hallintoaluekunnista sijaitsee Mälarinlaaksossa, Göteborgin lähistöllä tai Norrbottenissa.

Hallintoaluekunnassa asuvalla on oikeus muun muassa asioida kunnan kanssa suomeksi, ja saada lasten päivähoitoa ja vanhustenhoitoa suomen kielellä. Läheskään kaikissa hallintoaluekunnissa nämä oikeudet eivät ole vielä toteutuneet - esimerkiksi Tukholmassa monet lapset jonottavat pääsyä suomenkieliseen esikouluun.

Reilu kolmannes Ruotsin asukkaista

Ruotsissa on 290 kuntaa, joten suurin osa kunnista on edelleen hallintoalueen ulkopuolella. Koska hallintoaluekunnat ovat väkirikkaita, asuu niissä kuitenkin yhteensä reilu kolmannes Ruotsin asukkaista.

Kun hallintoalue nyt vuoden 2013 alussa laajenee jälleen kahdeksaan uuteen kuntaan, asuu sen piirissä jo 54 prosenttia kaikista niistä Ruotsin asukkaista, jotka ovat joko syntyneet Suomessa, tai ovat Suomessa syntyneiden lapsia tai lastenlapsia.

Tiedot perustuvat Sisuradion SCB:ltä vuonna 2008 tilaamaan tilastoon. Tilastosta käy ilmi minkä verran Ruotsin eri kunnissa asuu Suomessa syntyneitä henkilöitä, heidän lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Yhteensä näitä kolmen polven suomalaistaustaisia oli vuonna 2008 noin 675 000.

Lisää kuntia 2014?

Suomen kielen hallintoalueeseen liittymistä pohditaan parhaillaan useissa kunnissa, ja ainakin Trosassa, Degerforsissa ja Sundsvallissa on jo otettu askelia jotta mukaan voitaisiin hakea vuoden 2014 alusta.

Hallintoaluekunnista päättää hallitus, joka myös maksaa kunnille korvausta kunnan asukasmäärän perusteella. Nykyinen hallitus on tähän saakka hyväksynyt kaikki mukaan hakeneet kunnat.

Uudet hallintoaluekunnat 2013

  • Borlänge
  • Enköping
  • Finspång
  • Luulaja
  • Motala
  • Sandviken
  • Uddevalla
  • Örebro

Lähde: Sveriges Radio Sisuradio 2012

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".