1 av 3
Tarja Soutolahti työhuoneessaan. Foto:Merja Laitinen Sveriges Radio Sisuradio
2 av 3
Annika Holmström etäopiskelee. Foto:Merja Laitinen Sveriges Radio Sisuradio
3 av 3
Kurssimateriaalia ja nettiyhteys näyttöpäätteellä. Foto:Merja Laitinen Sveriges Radio Sisuradio
Maanantai 19.11.2012

Suomen etäopiskelu onnistuu missä tahansa

... vaikka älypuhelimella...
5:20 min

Suomen kielen etäkurssit vasta-alkajille säilyttävät suosionsa. Esimerkiksi Mälarinlaakson korkeakoulussa opiskelijoita on tasaisesti noin 60 lukukausi toisensa jälkeen. Uutta on, että opiskelijat ovat entistä nuorempia ja että jotkut opiskelevat suomea työnantajansa kehotuksesta. Merja Laitinen kävi maaseudulla etsimässä selitystä suomen kielen etäkurssien suosioon.

Kurssille voi osallistua koko maassa, lisää tietoa kursseista alla olevasta linkistä.

Opiskelija Kolvassa - opettaja Eskilstunassa

Maalla Kolsvan seudulla Köpingin kunnassa asuva Annika Holmström istuu oppikirjoineen tietokoneensa ääressä kuulokkeet korvilla ja webkamera päällä. Hän puhuu yliopisto-opettajaTarja Soutolahden kanssa, joka on Mälarinlaakson korkeakoulun tiloissa Eskilstunassa.

Tarja Soutolahti opettaa etäkurssina suomea vasta-alkajille. Blackboard ja Adobe Connect Pro-nimisten tietokone-ohjelmien avulla Tarja voi antaa Annikalle tehtäviä ja kuunnella kun Annika lukee oppikirjasta tai kertoo omin sanoin suomeksi. Opiskelija voi tarvittaessa tehdä kysymyksiä opettajalle.

Opettajalla ja opiskelijalla on verkko-yhteys keskimäärin kerran viikossa, jolloin kourallinen muitakin opiskelijoita on mukana, muuten opiskelu tapahtuu omatoimisesti kotona. Opiskelijat voivat myös kommunikoida netissä keskenään ilman opettajaansa.

Halu puhua tornionlaaksolaisten sukulaisten kanssa kannustaa

Annika kertoo olevansa virkavapaalla opettajan työstään, hän halusi käyttää aikansa johonkin, josta saa jotain itselleen, mutta hän haluaa samalla olla kotona kun 7- ja 12-vuotiaat lapset tulevat koulusta ja säästää useita tunteja matkustusaikaa. Mitä hän sitten saa itselleen suomen opiskelusta.

- Jag vill lära mig att prata med släkten, det är det främsta målet, min mammas släkt är från Tornedalen, sanoo Annika.

- Suomi on siellä Tornionlaaksossa käyttökelpoinen kieli vaikka se meän kielestä jonkinverran poikkeaakin, ajattelee Annika.

Suomen kurssien opiskelejat ovat nuoria

Tarja Soutolahti aloitti uranuurtajana suomen alkeiskurssit etäopetusmuodossa Mälarinlaakson korkeakoulussa joitakin vuosia sitten. Nyt jo muuallekin levinneillä kursseilla on Mälarinlaakson korkeakoulussa jatkuvasti ollut kuutisenkymmentä osanottajaa, alkuun opiskelijat keskittyivät enimmäkseen Mälaren-järven ympäristöön, nyt heitä on eri puolilla Ruotsia. Monella muullakin opiskelijalla on jonkinlainen kytkentä suomen kieleen jo ennestään. Nuoret, toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaiset ovat nykyisellään kurssilla enemmistönä, kertoo Tarja Soutolahti.

- Kyllä, 75 % opiskelijoista on tällä kurssilla 1980- ja 1990-luvuilla syntyneitä, nuorin opiskelija on syntynyt 1993 ja vanhin 1938, eli ikähaarukka on aika laaja, Tarja Soutolahti toteaa ja iloitsee siitä, että toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaiset opiskelevat suomea.

Uutta on myös se, että jotkut opiskellijoista ovat kurssilla työnantajansa pyynnöstä ja käyvät kurssia työajalla.

- Jotkut opiskelijoista sanovat, että heidän työnantajansa on kehottanut heitä menemään suomen kielen kurssille, tällaista ei tietääkseni ole ennen esiintynyt, Tarja Soutolahti kuvailee.

Etäpetuksesta löytyy joustoa

Hänen mielestään etäopetus on hyvin joustava vaihtoehto sekä opettajan että opiskelijan kannalta.

- Voin opettaa vaikka kotoa kun minulla on vain hyvä verkkoyhteys ja kuulokkeet sekä sankamikrofoni ja web-kamera, sama pätee opiskelijoilla, he voivat opiskella älypuhelimen välitykselläkin, siihen löytyy app eli sovellutus, jonka turivn opiskelu onnistuu, Tarja Soutolahti selittää teknisiä mahdollisuuksia.

Suomen kieli voisi siirtyä lapsillekin

Annika Holmström Kolvasta aloitti suomen etäkurssin elokuussa, hän sanoo, että suomen partitiivi alkaa nyt hiljalleen syöpyä aivopoimuihin, mutta paljon on vielä oppimista jotta hän voisi vuorostaan siirtää suomen kielen myös omille lapsilleen.

- Vi får se, jag tar ett steg i taget, men det skulle ju vara fint att kunna lära barnen finska också, ett språk är ju aldrig fel, Annika kiteyttää.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".