Lundbyskolan, Eskilstuna. Kuva/Foto: Per Thyrén/Sveriges Radio.

Kymmenvuotias joutui loukkaavaan kielitestiin Eskilstunassa

"Koko historian syrjintä muistui mieleen"
1:52 min

Lasten mahdollisuudet päästä opiskelemaan kansallisia vähemmistökieliä koulussa vaihtelevat suuresti asuinkunnasta riippuen. Puolet Sisuradion ja Saameradion kyselyyn vastanneista 72 kunnasta vaatii, että oppilailla on oltava perustavat taidot kielessä, jotta opetukseen pääsee. Myös tavat, joilla näitä niin sanottuja perustietoja mitataan kuitenkin vaihtelevat. Eskilstunassa Göran Fjällborgin 10-vuotias poika joutui tekemään kielitestin päästäkseen saamen kielen opetukseen. Fjällborg koki tilanteen hyvin loukkaavana.

- Me koimme kaikki tilanteen hyvin loukkaavana. Vanhempani sukupolvi on oppinut häpeämään saamelaisuuttaan ja saivat jopa koulussa selkäänsä jos puhuivat saamea. Tämän takia monet eivät ole opettaneet minun sukupolvelle saamea. Kun koin, että poikani saamen kielen taidot kyseenalaistettiin tällä tavalla, herätti se paljon tunteita!

Myös opettaja kriittinen 

Fjällborgin perhe haki 10-vuotiaalle pojalleen äidinkielenopetusta pohjoissaamessa mutta ennen kuin opetukseen pääsi pakotti Eskilstunan kunta pojan tekemään kielitestin, johon osallistuivat sekä äidinkielenopettaja että koulun rehtori.

Kunnalla ei kuitenkaan ollut mitään virallisia kriteereitä sille, mitä perustiedot äidinkielessä ovat, ja myös testin tehnyt opettaja Ellen Simma Fjellgren koki tilanteen hyvin epämielyttävänä:

- Testitilanteesta jäi paha maku suuhun. Jälkikäteen olen ajatellut, että minun olisi pitänyt kyseenalaistaa enemmän ja kysellä, miksi testi pitää tehdä, millä tavalla ja niin edelleen mutta silloin ajattelin vaan, että minun on suostuttava tekemään testi, jotta oppilas voi saada saamen opetusta.

Ei valmiita kriteerejä

Koululaisssa tai Kouluvirastolla ei ole valmiita kriteereitä perustiedoista vaan kuntien on itse laadittava ne. 13,7 prosenttia Sisuradion ja Saameradion kyselyyn vastanneista 72 kunnasta on näin myös tehnyt - loput eivät.

"Vaikea tehtävä"

Kouluviraston kansallisista vähemmistöistä vastaava opetusneuvos Mats Wennerholmkin myöntää, että perustietojen arviointi on haastava tehtävä:

- Se on vaikea käsite. Arvioitavana on, onko esimerkiksi ykkös- tai kakkosluokalla käyvällä oppilaalla sellaiset pohjatiedot, että hän voi saada hyväksytyn arvosanan kuudennella luokalla. Sitä ei ole helppo tehdä ja siksi tässä ei olekaan koko maata kattavaa tasavertaisuutta.

Aiemmin aiheesta:

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".