1 av 2
Hanna Thomé (V), Malmön kunnanneuvos. Foto: Sveriges Radio Malmöhus
2 av 2
Nackan kunnanneuvos Erik Langby (M) ei näe tarvetta suomen kielen hallintoalueelle. Foto: Jonna Thomasson
Nacka ja Malmö jäävät edelleen hallintoalueen ulkopuolelle

"Ei mikään kuuma kysymys"

"Lapsethan osaavat jo ruotsia"
2:34 min

Malmö ja Nacka kuuluvat Ruotsin 20 suurimman suomalaiskunnan joukkoon, mutta kysymys suomen kielen hallintoalueesta on molemmissa täysin jäissä. Nackan kunnanneuvos, moderaattien Erik Langby (M) ei pidä suomenkielisiä palveluita mitenkään kuumana kysymyksenä.

-Meidän nähdäksemme hallintoalueelle ei ole tarvetta Nackassa. Se ei tunnu kovin kuumalta kysymykseltä, verrattuna moneen muuhun asiaan mitkä kunnassa on hoidettava, kunnanneuvos Erik Langby (M) sanoo.

Nackan kunnassa aivan Tukholman kupeessa useammalla kuin joka kymmenennellä (10,9%) asukkaalla on suomalainen tausta ensimmäisessä, toisessa tai kolmannessa polvessa. Yhteensä suomalaistaustaisia asuu kunnassa reilut 9300.

Kunnanhallitus aikoo sanoa ei

Kunnanneuvos Erik Langbyn (M) mukaan hallintoalueeseen liittymiselle ei ole kuitenkaan perusteita, ja kunnanhallituksen työvaliokunnan odotetaankin sanovan asialle "ei" kokouksessaan 4. joulukuuta.

Päätöksen taustalla on kunnassa tehty selvitys, joka laadittiin kansalaisaloitteen seurauksena. Erik Langbyn mukaan kysyntä suomenkielisille palveluille on vähäistä ja lapsetkin osaavat jo hyvää ruotsia.

Emme halua sitoutua tarjoamaan palveluita joita ei kysytä. Sitä paitsi lapset osaavat jo ruotsia, ei kunnassa asu suomalaisia lapsia jotka eivät puhuisi ruotsia.

Nackaan perustettiin Ruotsinsuomalainen yhdistys vasta keväällä, ja se aikoo jatkaa hallintoalueasian eteenpäin viemistä, puheenjohtaja Helvi Nenonen kertoo Sisuradiolle.

Malmö saisi 2 miljoonaa vuodessa

Myös Malmössa Suomi-yhdistys aikoo ottaa hallintoalueasian esille seuraavassa tapaamisessa kunnan kanssa, kertoo yhdistyksen aktiivi Eeva Niiranen:

-Yritämme kertoa poliitikoille enemmän siitä, mitä hallintoalueeseen liittyminen tarkoittaisi, ja että se on taloudellisesti kannattavaa kunnalle.

-Valtionapuhan maksetaan kunnan asukasluvun eikä vähemmistön lukumäärän mukaan, ja Malmön tapauksessa tukea maksettaisiin yli kaksi miljoonaa kruunua vuodessa,Eeva Niiranen huomauttaa.

Asiasta voidaan keskustella vielä

Malmössa asuu 7300 Suomessa syntynyttä, heidän lastaan ja lastenlastaan. Kunnanhallitus tutki hallintoalueasiaa pari vuotta sitten, mutta päätti jättää hakemuksen sikseen. Kunnanneuvos, vasemmistopuolueen Hanna Thomé toteaa kuitenkin, että asioita voi aina harkita uudelleen:

-Ainahan demokratiassa voi keskustella uudelleen asioista. Toistaiseksi aloitetta ei ole kuitenkaan tullut, Thomé sanoo.

Ruotsin 20 suurinta suomalaiskuntaa

Tukholma (67 220*), Göteborg (28 562), Västerås (17 590), Eskilstuna (16 566), Uppsala (13 789), Borås (13 176), Södertälje (12 758), Luulaja (12 165), Huddinge (10 049), Uumaja (9 758), Haninge (9 630), Botkyrka (9 396), Nacka (9 345), Norrköping (9 067), Örebro (8 550), Haaparanta (7 584), Järfalla (7 536), Malmö (7 314), Upplands Väsby (7 207), Gävle (7 151)

*Suomessa syntyneiden, heidän lastensa ja lastenlastensa lukumäärä vuonna 2008. Lähde SCB/Sisuradio

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".