Esikoulussa. Foto: Fredrik Sandberg / Scanpix

"Kielipedagogeja yhä harvemmassa esikoulussa"

Heikko sanavarasto huolestuttaa
1:51 min

Ruotsin esikouluilla on velvollisuus kehittää lasten äidinkieltä. Silti monet esikoulut ovat lopettaneet äidinkielenpedagogien käytön ja kielitehtävä jätetään vakinaiselle henkilökunnalle joka ei puhu lasten kieltä. Näissä olosuhteissa äidinkieli ei kehity, sanoo äidinkielipedagogiikan asiantuntija Anniqa Sandell Ring.

– Joillakin lapsilla on monta tuhatta sanaa vähemmän sanavarastossaan kun he tulevat kouluun. Voi olla vaikeaa pysyä mukana, varsinkin nelosluokasta lähtien kun kielen taso tulee vaikeammaksi.

Anniqa Sandell Ring työskentelee Tukholman Yliopistossa, esikouluihin kohdistuvassa kansallisessa resurssikeskuksessa. Virassaan hän neuvoo esikouluja käyttämään tutkimukseen perustettuja pedagogisia menettelytapoja.

Hänen mukaan kaksikielistä henkilökuntaa tarvitaan äidinkielen kehittämisessä, silti hän on huomannut että yhä harvempi esikoulu käyttää äidinkielenpedagogeja.

– Moni esikoulu käyttää kulttuurienvälistä suhtautumistapaa jossa vakinainen henkilökunta on vastuussa lasten äidinkielen kehittämisestä. Näin äidinkielenpedagogeja ei palkata.

Sen sijaan lapsille tarjotaan apuneuvoja kuten kylttejä, äänikirjoja tai tietokoneohjelmia. Sisuradio on raportoinut esikoulujen käytännöstä jo aikaisemmin.

Anniqa Sandell Ring Tukholman Yliopistosta sanoo että tavallinen henkilökunta onnistuu kyllä hienosti antamaan lapsille myönteisiä kokemuksia heidän omasta äidinkielestään. Mutta Ruotsin koululain mukaan esikoulun henkilökunnan tulisi nimenomaan kehittää lasten kieltä, ja se ei tällä tavalla onnistu, hän sanoo.

– Jotta lapsen äidinkieli kehittyisi, äidinkielenpedagogien täytyy olla mukana.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".