KLIKKAA KUVAA NIIN SIITÄ AUKEAA SUUREMPI VERSIO! Ensimmäisen polven ruotsinsuomalaiset 2012. Kuva: Sveriges Radio Sisuradio

Professori: Ruotsinsuomalaisten vanhusten tulevaisuus huolestuttaa

"Oireet pahenevat ellei vanhus saa hoitoa omalla äidinkielellään"
1:44 min

Ruotsinsuomalaisten vanhusten määrä kasvaa nopeasti, osoittaa Sisuradion SCB:ltä tilaama tilasto. Professori emerita Sirkka-Liisa Ekman on tutkinut dementiaa sairastavien kielitaidon häviämistä pitkään ja on huolestunut ruotsinsuomalaisten vanhusten tulevaisuudesta. Suomenkielisen hoidon tarve kasvaa jatkuvasti.

Ruotsissa asuu kaikkiaan 76 680 yli 65-vuotiasta suomalaistaustaista. Suomenkielisen vanhustenhoidon tarve on siis jatkuvassa kasvussa Ruotsissa. Professori Sirkka-Liisa Ekman on huolissaan ruotsinsuomalaisten vanhusten tulevaisuudesta, sillä hoitohenkilökunnan puuttuva suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin tuntemus voi vaikeuttaa dementiaa sairastavan vanhuksen tilannetta entisestään.

- Kielellisen ja kulttuurillisen tiedon puute ovat suurimmat ongelmat hoidossa. Ongelmahan on se, että dementiasairauden myötä toinen, yleensä myöhemmin opittu, kieli katoaa pois ja jäljelle jää vain äidinkieli.

Dementiaa sairastavien ruotsinsuomalaisvanhusten kohdalla turvallinen kielellinen ja kulttuurillinen ympäristö on tärkeää, painottaa Ekman.

- Dementiapotilaille turvallinen ympäristö on keskeistä. Ja turvallista ympäristöä ei tule, ellei mukana ole kulttuuria, eli tuttuja tapoja, kuten ruokia. Dementiaoireet pahentuvat ja lisääntyvät ellei dementiaa sairastavalla ole mitään mikä pitää koossa sitä tuttua olemista. Seurauksena on levottomuutta, väkivaltaisuutta ja kaltoinkohtelua.

Kaksikielinen vanhentuminen vieraassa maassa on mahdollista dementiaa sairastavalle, mutta vain sairauden alkuvaiheessa. Kun dementia on edennyt, tulee vanhuksen saada hoitoa omalla äidinkielellään.

- Dementian loppuvaiheessa kaksikielinen vanhentuminen ei ole mahdollista. Loppuvaiheessa ainoa toimiva ympäristö ja hoito on yksikielinen.

Vanhuksen ja hoitajan tulee siis ymmärtää toisiaan?

- Se on erittäin tärleää hoitosuhteelle. Kun potilas on 85-vuotias ja kovasti dementoitunut, tuolloin ei enää ole kysymys uudelleen integroitumisesta, vaan on tärkeää että vanhukselle löydetään ympäristö ja hoitopaikka, jossa hän tuntee olonsa kotoisaksi ja hyväksi. Eli ympäristö, joka toimii vanhuksen omalla kielellä ja kulttuurilla, sanoo Sirkka-Liisa Ekman.  

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".