Journalisti Hannele Parviainen Borås Tidning -lehdestä.
Maanantai 11.3.2013

Hannele ammensi taustastaan lehtijuttuunsa

Hannele ammensi taustastaan lehtijuttuun
6:02 min

Voinko kirjoittaa "finne"? Borås Tidning -lehdessä Boråsin kuntatoimittajana työskentelevä journalisti Hannele Parviainen joutui kohtaamaan menneisyytensä kirjoittaessaan suurta reportaasiaan kaupungin suomalaistaustaisista asukkaista.

Parviainen kirjoitti lähes viisisivuisen lehtiartikkelin Borås Tidning -lehteen sen jälkeen, kun Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta oli valinnut Boråsin vuoden 2012 ruotsinsuomalaiseksi kunnaksi.

Hän haastatteli suomalaistaustaisia ympäri Boråsia ja havaitsi, että nämä ajattelivat samalla tavoin kuin hän itse: Häpeä suomalaisuudesta on muuttunut ylpeydeksi suomalaisesta taustasta.

- Minä olen huomannut, että Boråsissa kaupungilla kuulee nyt paljon enemmän suomen kieltä. Suomalaiset uskaltavat puhua suomea, eivätkä he häpeä, että he ovat suomalaisia, kertoo Parviainen.

Finnjävel vaikeaa unohtaa

Parviaisen mukaan häpeä iskostui suomalaislasten mieleen koulussa.

- Minä tulin Ruotsiin vuonna 1966 ja luulen, että kaikki suomalaiset on saaneet kuulla finnjävel ja sellaisia sanoja silloin. Ei se aina ollut niin mukavaa olla suomalainen, Parviainen muistelee.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Esimerkiksi Parviaisen tytär halusi 12-vuotiaana lisätä ruotsalaisen sukunimensä perään äitinsä suomalaisen sukunimen. Tytär haluaa myös oppia suomea, ja niinpä äiti ja tytär ovat nyt yhdessä etsimässä sopivaa suomen kielen kurssia tarkoitusta varten.

Aikojen muuttumisesta huolimatta Hannele Parviainen arasteli hieman nimittää suomalaisia artikkelissaan ruotsin kielen sanalla "finne" juuri sen takia, että 1960-luvulla suomalaisia nimiteltiin finnjäveleiksi ja sanalla oli niin huono kaiku.

"Tehdään sanasta positiivinen"

Keskusteltuaan Boråsin suomen kielen hallintoalueen toimintakoordinaattorin Paula Wendellin kanssa, Parviainen kuitenkin rohkaisia mielensä.

- Paula sanoi, ettei se ole mikään ruma sana. Jos ihmiset tuntevat, että se olisi jotenkin ruma, meidän pitää ottaa se sana takaisin ja luoda sille positiivinen kaiku, hän totesi.

Yksi henkilö otti yhteyttä Parviaiseen ja valitti, ettei hän voi lukea koko juttua, kun siinä on käytetty kyseistä "rumaa" sanaa "finneä".

- Keskustelin hänen kanssaan pitkään puhelimessa aiheesta.

Muutoin Parviainen on saanut pelkästään positiivista palautetta reportaasistaan, sekä suomalaisilta että ruotsalaisilta - ja varsinkin työpaikaltaan. Hän aikoo jatkossakin kirjoittaa suomalaistaustaisista, jos hyviä ideoita löytyy.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".