Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Pitkäperjantain kansanperinteiden synkkä luonne

Publicerat fredag 29 mars 2013 kl 10.00
"Pelko pahoista hengistä johti perinteeseen olla hiljaa"
(1:55 min)
Kanttori Kira Lankinen Kuva Liisa Paavilainen Sveriges Radio/Sisuradio

Pitkäperjantai merkitsee monille lapsuudessa koettua loputonta päivää, jolloin kyläily oli kielletty ja huvittelut pannassa. Nykyisin pitkänäperjantaina voi jopa käydä kaupoissa, ja aurinkokin saa pilkahtaa. Tukholman suomalaisen seurakunnan urkuri Kira Lankinen kertoo päivän luonteesta.

Pelko pahoista hengistä

Pitkäperjantai on perinteisesti hyvin vakava teemaltaan. Evankeliumin mukaan kristus vietiin aamulla Pilatuksen luokse ja päätös kristuksen ristiinnaulitsemisesta tehtiin. Tämän jälkeen kristus vietiin Golgatalle ja ristiinnaulittiin, kertoo Tukholman suomalaisen seurakunnan urkuri Kira Lankinen.

- Evankeliumissa puhutaan myös että kuudennen tunnin aikana tuli pimeys ja hiljaisuus, joka kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Sen jälkeen temppelin verho repesi ja Jeesus kuoli. Jos lasketaan meidän ajan kellon aikaan, niin kello olisi 15:00 Jeesuksen kuollessa.

Näiden kertomusten pohjalta kansanperinteeseen on muodostunut tapa olla hiljaa pitkäperjantaina. Kira Lankisen mukaan syynä on pelko pahoista hengistä.

- Jeesuksen kuoltua ja haudattua luultiin, että pahat henget liikkuvat vapaasti. Tämän vuoksi ovien piti olla kiinni ja piti olla mielellään niin hiljaa kuin mahdollista.

Trulleja, kokkoja ja paastoamista

Pitkänperjantain perinteet ovat vaihdelleet eri puolin Suomea. Länsi-Suomessa on ollut vahva trulliperinne pitkäperjantain jälkeisenä lauantaina. Trulliperinteen mukaan lapset kiertävät erilaisiin asuihin pukeutuneena virpomassa. Trulliperinne on ajautunut nykyisin myös Itä-Suomeen ja Helsinkiin. Myös pääsiäiskokot ovat osa Länsi-suomalaista pääsiäisperinnettä.

- Pohjanmaalla poltettiin pääsiäiskokkoja. Näin vapaana liikkuvat pahat henget yritettiin pelästyttää pois, sanoo Kira Lankinen.  

Pitkäperjantai on myös paaston kovin päivä. Perinteiden mukaan pitkäperjantaina ei saanut syödä mitään, poikkeuksena mämmi, kertoo Lankinen.

- Mämmiä syötiin, tosin ilman sokeria ja kermaa. Mämmi oli ainoa ruokalaji joka odotti kylmässä pitkäperjantaita ja lauantaita. 

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".