1 av 2
Tanja Svarts Lindgren esitelmöimässä romanikulttuurista Foto:Merja Laitinen Sveriges Radio Sisuradio
2 av 2
Tanja Svarts-Lindgren

Tanja noudattaa romaniperinteitä

1. Romanien historia
8:19 min

Oppilasavustaja Tanja Svarts-Lindgren on valinnut suomalaisen romaniperinteen mukaisen elämäntavan. Hän pitää siitä esitelmiä julkisissa tilaisuuksissa ja avaa ovia romanien historiaan, pukeutumiseen, puhtauskäsitteeseen ja perheelämään.

Tanja Svarts-Lindgren selittää mm miksi nuori romaniperhe ei voi asua vanhempien romanien yläkerrassa, miksi ruokakasseja ei laiteta lattialle kun tullaan kaupasta ja miksi sairaanhoitajan työ on hankala ammatinvalinta romaninuorelle.

Huono kohtelu synnyttää epäluuloja

Maailman romanit elävät eri maissa ilman omaa kotimaata. Heidän alkuperäänsä tai lukumääräänsä ei aivan tarkasti tiedetä. Ennakkoluuloiset asenteet ja syrjintä kuuluvat vieläkin romanien arkipäivään. Pohjoismaissa romaneja on kohdeltu erityisen raa’lla tavalla muunmuassa Kustaa Vaasan ja kuningatar Kristiinan aikaan. Natsi-Saksassa romaneja kaasutettiin hengiltä.

Eskilstunan ruotsinsuomalaisen koulun oppilassavustajana toiminut Tanja Svarts-Lindgren sanoo, että huono kohtelu on luonnollisesti kasvattanut romanien epäluuloa valtayhteiskuntaa kohtaan.

Kuningatar Kristiina antoi vuonna 1637 käskyn, joka määräsi kaikki Ruotsi-Suomessa asuvat romanit hirtettäviksi. Valtakunnan alueella olevat romanit piti karkottaa maasta, mutta jos he jäivät heidät voitiin teloittaa ilman oikeudenkäyntiä tai seuraamuksia.

Jo 1500-luvulla kun ensimmäiset romanit alkoivat tulla Pohjoismaihin Ruotsi-Suomen kuningas Juhana III määräsi kaikki Norrlannin läänistä tavatut romanit karkotettavaksi sillä sääty-yhteiskuntaa muokattiin silloin yhtenäiseksi periaatteella sama kieli, sama uskonto, samat elintavat. Jos kruunu ei ollut romaneille suopea ei ollut kirkkokaan.

Linköpingin kirkolliskokouksessa 1594 romaniväestöltä kiellettiin kirkon palvelut; hautaamiset, kasteet, vihkiminen jopa sairaanhoito. Kirkkoherra, joka antoi romaneille yösijan erotettiin virastaan.

Romanipuku pysyy päällä koko elämän

Puhtaus ja häveliäisyys ovat tärkeitä käsitteitä romanien elintavoissa. Romaninaisen omaleimainen raskas puku peittää naisen vartalon, ilman sitä ei näyttäydytä varsinkaan vanhemmille romaneille.
Romanikulttuurista esitelmiä pitävä Tanja Svarts-Lindgren kertoo, että vaikka romanit ovat vuosisatojen saatossa kohdanneet vainoa ja syrjintää, he ovat silti pystyneet säilyttämään perinteensä.

Romaninaisen vuorillisen mustan samettihameen päällä on ennen ollut leveämpi koristekangas, joka ommellaan samettiin kiinni, nykyisellään se on enää vain kymmenisen sentin kaistale. Kun suomalaisen naisen kansanpuku on muuttunut muodin mukana on romaninaisen vaateparsi pysynyt liki ennallaan, pitkä hame ja pitkähihainen röijy, mutta uudet kankaat ja lisää koreutta asuun on tullut 1960-luvulla. Pukua ei voi ostaa ihan mistä tahansa. Tanja Svarts-Lindgren tilaa hameensa Suomesta.

Häveliäisyyssyistä romaninainen ei voi julkisesti puhua siitä kuinka hän toimii jos haluaa käydä vaikka uimahallissa tai kuntosalilla. Jos on valinnut käyttää perinteistä romani-asua on toimittava niin etteivät vanhemmat romanit näe naista ilman sitä. Tämä voi olla pulmallista silloinkin jos saa työpaikan missä ei sallita romaniasua, silloin on työaikana väisteltävä muita romaneja.
Asuvalintansa romanityttö tekee aikuistuessaan.
Ensin puetaan kevyempi pitkä hame, sitten perinteinen suomalaisen romaninaisen musta samettihame ja koristeellinen pusero.

Puhdas ja likainen eivät sekoitu

Sananparsi ”puhtaus on puoli ruokaa” pätee hyvin romanien tavoissa. Keittiö on kodin puhtain huone, siellä vallitsevat tarkat puhtausmääräykset, jotka juontavat juurensa niiltä ajoilta kun musta surma kylvi kuolemaa. Tanja Svarts-Lindgrenin pojat Andreas ja Viljam oppivat pienestä pitäen, ettei astioita saa kuljetella keittiöstä muihin huoneisiin eikä laittaa tuolille tai lattialle. Ja kädet on aina pestävä huolella eritoten ennen ruokailua.

Romanien tapaperinteessä puhdas ja likainen eivät saa sekoittua keskenään. Puhtautta edustavat ruoka, astiat ja pöytäliinat eivät siis voi olla kosketuksissa ”likaisten” pintojen kanssa, joilla ihmiset istuvat seisovat tai makaavat.

Monet puhtaussäännöt ovat nykyään ennemmin symbolisia kuin pakon sanelemia ja tavat saattavat jonkin verran vaihdella suvuittain, perheittäin ja paikkakunnittain.
Pikemmin symbolisista puhtaussyistä keittiössä ei ole lupa liikkua vähissä vaatteissa, eikä äiti saa lapsivuodeaikanaan lainkaan käydä keittiössä. Silloin ystävät, suvun naiset tai puoliso huolehtivat ruoanlaitosta. Nukkuessaan talonväki ei pidä lattian kanssa kosketuksissa olleita jalkojaan keittiöön päin.

Puolisot tekevät kotia koskevat päätökset etupäässä yhdessä , mutta keittiön valtias on useimmiten nainen, sanoo Tanja Svarts-Lindgren. Myös pyykinpesusta romaniperheessä vastaavat pääosin naiset.


Pyykki pestään ajan kanssa  

Romanien puhtaussäännöt säätelevät pyykinpesun tarkkaan; keittiössä käytettäviä pyyhe- ja pöytäliinoja ei voi pestä yhdessä muun pyykin kanssa, vaan ne pestään erikseen, monessa kodissa keittiön pesualtaassa. Vanhojen ja nuorten pyykkejä ei voi pestä samaan aikaan eikä samassa koneessa. Myöskään miesten ja naisten pyykkejä ei pestä yhdessä. Tämän takia kerrostaloissa asuvat romaninaiset tarvitsevat usein pitkät pyykkivuorot ennättääkseen rauhassa pyykätä puhtaussääntöjen mukaisesti.
Suomalaisen romaninaisen puku on näyttävämpi kuin muiden romaninaisten, sen hameessa on yli 10 metriä kangasta ja puku painaa noin 10 kiloa. Tavallisimmin romaninaisella on pukuunsa useita puseroita, joita voi vaihdella parin hameen kanssa, kertoo Tanja Svarts-Lindgren. Hameet likaantuvat helposti kurakeleillä, eikä niidenkään peseminen ole aivan vaivatonta, mutta mattokoneessa se onnistuu miedolla ohjelmalla. 

Suvun vanhoja kunnioitetaan

Suomen romanien keskuudessa vahvana säilynyt oma kulttuuri korostaa perheen ja suvun yhteenkuuluvuutta vieläkin vaikka suurperheet ovatkin muuttuneet ydinperheiksi ja uusperheiksi.
Pohjoismaissa romaneilla on jäljellä monia valtaväestöltä hävinneitä tapoja. Vanhempien ihmisten kunnoittaminen on perhe-elämässä etusijalla.

Vanhempien ihmisten kunnioittamiseksi sukupuolisuuteen liittyviä asioita ei tuoda esille. Nuorten ihmisten seurustelemisesta ei puhuta vanhempien kuullen, eikä romaninuorten ole soveliasta halailla tai olla lähekkäin vanhempien ihmisten läsnäollessa. Vaikka perheen yhteenkuuluvuus ja suku ovat romaneille tärkeitä ja lapset toivottuja yritetään lapsen odottaminen peittää, vauva näytetään isovanhemmille vasta jonkin ajan kuluttua syntymästä.

Romanien moraalin ja tapakulttuurin oletetaan olevan sekoitus yleisitämaista ja kristillistä perintöä. Vaeltaessaan he ovat mitä todennäköisimmin omaksuneet piirteitä niistä kulttuureista, joissa ovat olleet pidempään.

Romaniperheessä lasten on määrä kunnioittaa vanhempiaan. Samalla lasten omatoimisuutta, luovuutta ja sosiaalisia kykyjä pidetään arvossa. Koska äiti on perheen sydän lapset saavat etenkin häneltä arvostusta ja lämpöä. Pienten lasten elämä on melko vapaata säännöistä, sanoo kahden pienen pojan äiti Tanja Svarts-Lindgren.

Suku ja perhe ovat elämän keskiössä

Suku ja perhe ovat romaneille oleellisia yhteenkuuluvuuden ja tuen kannalta. Myös suvun kunnia on tärkeä asia. Yksittäisen romanin hyvä teko tuo kunniaa koko suvulle ja huono teko tahraa suvun mainetta. Jos toiselle suvulle tai perheelle on aiheutettu vahinkoa otetaan yleensä käyttöön väistämismekanismi. Syyllisen omaiset voivat silloin muuttaa pois paikkakunnalta siksi aikaa, että asia sovitetaan tai unohdetaan. Tänä aikana he eivät voi mennä vaikkapa yhteisen ystävän häihin tai hautajaisiin yhtä aikaa.

Vaikka romaniperinteessä kunnioitetaan ja kuunnellaan vanhempien ihmisten mielipiteitä ja heidän läsnäollessaan käyttäydytään asiallisesti, vaaditaan vanhemmilta myös, etteivät he läsnäaolollaan liiaksi vaikeuta nuorempien ihmisten toimia.

Lapsilla on varttuessaan oikeus itse valita elääkö romaniperinteiden mukaan vai ei, sanoo Tanja Svarts-Lindgren.

 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".