Psykologian tutkija Nina Korvela Boråsin korkeakoulusta on perehtynyt kateuden saloihin.
Maanantai 8.4.2013

Kateus ei ole suomalainen perisynti

Kateus ei ole suomalainen perisynti
5:54 min

Kyllä ne muutkin kuin suomalaiset ovat kateellista kansaa. Tähän lopputulokseen on tullut psykologian tutkija Nina Korvela, joka valmistelee väitöskirjaa kateudesta ja sen seurauksista Boråsin korkeakoulussa.

Korvelan mukaan niin ruotsalaiset kuin espanjalaisetkin pitävät suomalaisten tapaan maanmiehiään Euroopan kateellisimpina kansoina. Aasiassa, kuten esimerkiksi Indonesiassa kateus ei sen sijaan samalla tavoin näy päällepäin kuin länsimaissa. Sen sijaan tunnetaan häpeää.

- Siellä vahvoja tunteita ei näytetä. Ihmiset vain hymyilevät, mutta emme silti voi tietää, ovatko he kateellisia vai eivät, koska he eivät puhu siitä, kertoo tutkija Korvela.

Kateuden tunne syntyy, kun ihminen haluaa itselleen jotain sellaista toiselta, jota itse pitää tärkeänä. Esimerkiksi työpaikalla halutaan parempaa palkkaa ja opiskelijat haluvat hyviä arvosanoja.

Pahaa jälkeä työpaikoilla

Korvelan mukaan kateutta on valtavasti ja se saa paljon harmia aikaan varsinkin työpaikoilla. Kateus voi ilmetä työpaikkakiusaamisena, mikä usein johtaa kiusattavan kohteen sairauslomiin. Yhteiskunta menettää paljon rahallisesti ja ihmiset, myös kadehtijat itse, voivat huonosti.

- Kadehtijalla menee paljon aikaa ja energiaa kadehtimiseen, tietää Korvela.

Monet luulevat, että naiset ovat kateellisempia kuin miehet.

- Ei se ole niin. Kateus on yhtä voimakasta molemmilla, mutta kohteina on eri asioita: miehillä usein esineitä kuten autoja tai yhteiskunnallinen status ja naisilla esimerkiksi ulkonäkö, listaa Korvela.

Rehellisyys auttaa

Miten kateudesta sitten pääsee eroon?

- Kannattaa ajatella realistisesti, onko kadehtimiseen todella aihetta. Ja kateudesta on hyvä puhua avoimesti. Jo se auttaa, kun myöntää kadehtivansa. Olemme hyviä ihmisiä, vaikka tunnemmekin välillä kateutta, rohkaisee tutkija Korvela.

Hän itsekin myöntää kadehtivansa. Kohteena on työkaveri, joka sai väitöskirjansa valmiiksi ennen Korvelaa, vaikka he aloittivat työn samanaikaisesti. Korvela sairastui MS-tautiin ja joutui kahdeksi vuodeksi sairauslomalle. Kollegan väitöskirja hyväksyttiin, hänestä tuli psykologian tohtori ja hän sai 4 000 kruunun palkankorotuksen.

- Hän sai kaikkea sellaista, mitä minäkin halusin. Minä tunsin kateutta, mutta en silti halunnut, että hänellä menisi huonosti. Minä olin iloinen että hänellä meni hyvin, mutta minä halusin samoja asioita! 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".