1 av 7
Laif Jakobsson Svenska Kulturfondenin johtaja, kertoi suomenruotsalaisten tilanteesta
2 av 7
Anders Eriksson Foto: Kirsi Blomberg Sveriges Radio Sisuradio
3 av 7
Raija Kärkkäinen kertoi RSKL:n tehtävän monitahoisuudesta Foto: Kirsi Blomberg Sveriges Radio Sisuradio
4 av 7
Seminaariyleisö seurasi luentoja tarkkaan Foto: Kirsi Blomberg Sveriges Radio Sisuradio
5 av 7
Paula Ehrnebo ehdottaa kielipoliittista ohjelmaa Foto: Kirsi Blomberg Sveriges Radio Sisuradio
6 av 7
Tutkija Pirkko Nuolijärvi kertoi Suomen kielipoliittisista sopimuksista Foto: Kirsi Blomberg Sveriges Radio Sisuradio
7 av 7
Reetta Stenström pohti kirjaston tarpeita Foto: Kirsi Blomberg Sveriges Radio Sisuradio
Kulttuurisunnnuntai 14.4.

Kieli on politiikkaa

Marjaana Lehmonen Nilsson ja Heidi Heimerlöv sekä Eija Viitala Larsson
4:00 min

Suomen kieltä on taas juhlittu seminaarilla. Ja kulttuurisunnuntai oli mukana Tukholman Suomen instituutin tilaisuudessa, jossa puhuttiin kuinka paljon paremmin kaikki on kuin kymmenen vuotta sitten mutta kuinka paljon huonommin kuin asiat voisivat olla, jos olisi työkaluna kielipoliittinen ohjelma. Mallia voitaisiin hakea Suomesta, jossa on kattavat kielipoliittiset ohjelmat sekä virallisten että vähemmistökielien osalta.  Professori Pirkko Nuolijärvi kertoi Suomen tilanteesta ja Paula Ehrnebo Suomeksi-kampanjasta pohti mitä tarpeita olisi suomen kielen osalta Ruotsissa.

Elvytystä, palveluja ja koulutusta kaiken ikäisille.

Vaikka Suomen kielen seminaarissa kaikki  tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että suomen kielen ja suomen kielisten asema Ruotsissa on selvästi parempi nyt 2013 kuin kymmenen vuotta sitten ovat muutokset vielä varsin satunnaisia.

Yksi tekee ýhtä ja toinen tekee toista. Vähemmistökielilakia luetaan monella eri tavalla, jos luetaan ollenkaan.

Ja myös hallintoaluekunnissa ovat painotukset vielä epäselviä ja useimmat hallintoaluekuntien koordinaatorit, tiedottajat tai muut virkamiehet, jotka ovat saaneet suomenkielen asiat pöydälleen kertovat samaa. Kielijuna kulkee hitaasti ja kaikki täytyy vääntää enemmistölle rautalangasta ja moneen kertaan.

Näin on kerrottu myös monessa Sisuradion ohjelmassa.

Oliko sitten kielipolititinen ohjelma ainakin osa ratkaisu näihin ongelmiin.

Nousiko vähemmistölaki ja hallitolaue sopimusket hyllystää ja alkaisivat elää kansalaisten ja päättäjin mielissä?

 Paikkalla oli yleisönä olleet reilut 20 naista joista kukaan ei puhunut Paula Ehrnebon ehdotusta vastaan.

Innokasta sorinaa

Kaksi miestä oli sentään löytänyt paikkansa puhujan pöntöstä mutta kahvitauolla Suomen Instituutin täytti erehtymätömästi tunnistettava innokas naishälinä. Kysyin niin monelta kuin ehdin kantaa kielipoliittisen ohjelman tarpeelliuudesta ja mahdollisista osa-alueista. Kukkaan ei teilannut ajatusta.

Kielineuovoston Raija Kangassalo painotti että ohjelma oltava ruotsiksi ja se on tehtävä kaikista vähemmistö kielistä. Eläkeläinen Aino Hytönen pelkäsi vähän että kielipoliittinen ohjelma olisi hänelle liina vaikea mutta piti tärkeänä että siinä musitettasiin myös vanhusten kielen elvytys

. Tukholman Suomen Instituutin johtaja Anders Eriksson arvioi, että instituutti oli saanut uusia tehtäviä hallintoaluekuntien avustamisessa ja oli aikeissa aloittaa projektin jolla instituutin toiminta saataisiin vastaamaan uusia kulttuuritarpeita.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".