Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Julkisen palvelun radion ja television toimilupaehdotus

"Vähemmistökielistä tarjontaa pitää lisätä"

Julkaistu onsdag 19 juni 2013 kl 15.30
Ministeri ei puutu käytännön toteutukseen
(1:47 min)
Lena Adelsohn Liljeroth. Foto: Lotta Hoppu / SR Sisuradio

Radion ja television ohjelmatarjontaa vähemmistökielillä tulee lisätä vuosittain. Näin sanotaan hallituksen ehdotuksessa uudeksi julkisen palvelun radion ja television toimiluvaksi kaudelle 2014-2019. Miten lisäys sitten tulee käytännössä toteuttaa, jää yleisradioyhtiöiden itse päätettäväksi.

- Kaikkien yhtiöiden pitää lisätä vähemmistökielistä tarjontaa vuosittain, ilmoitti kulttuuriministeri Lena Adelsohn Liljeroth keskiviikkona Tukholmassa pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

Ehdotuksessa sanotaan, että tarjonnan lisäyksen ei tarvitse koskea kaikkia vähemmistökieliä joka vuosi. Kulttuuriministeri Adelsohn Liljerothin mukaan ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että jokin kielistä, esimerkiksi suomi, jäisi kokonaan ilman lisätarjontaa.

- Ei, niin sitä ei pidä tulkita, vaan ennemminkin yksi yhtiöistä voi ehkä ottaa suuremman vastuun tuottaa ohjelmaa, mutta ajatuksena on, että tarjonta kasvaa.

Yhtiöille vapaat kädet

Ehdotuksessa on säilytetty kohta, jonka mukaan SVT, SR ja UR saavat jakaa vastuuta vähemmistökielisen sisällön tuottamisessa. Ennen hallitusta esitystä käsitellyt työryhmä puolestaan olisi halunnut, että kaikilla yhtiöillä olisi vastuu vähemmistökielisen tarjonnan tuottamisessa. Ministeri luottaa kuitenkin siihen, että kaikki yhtiöt osallistuvat tarjonnan lisäämiseen.

- Me emme puutu siihen, kuinka yhtiöt tarkalleen toteuttavat niille annetun tehtävän, mutta tavoite on selkeä. Sitten ne voivat palata asiaan ja voimme tutkia, ovatko yhtiöt saavuttaneet tavoitteen.

"Lähetyksiä tulee olla myös analogisessa radiossa"

Vaikka radio siirtyykin ehdotuksen mukaan kokonaan digiaikaan vuoteen 2022 mennessä, ministeri korostaa, että toistaiseksi lähetyksiä vähemmistökielillä pitää olla myös radion analogisella puolella.

- Meillä on analogisia lähetyksiä ainakin vuoteen 2022 saakka ja niiden pitää olla myös sellaisten ihmisten tavoitettavissa, jotka haluavat seurata ohjelmia vähemmistökielillä kuten esimerkikis saameksi. Jos tarjontaa on myös verkossa tai digtaalisina lähetyksinä on se erinomaista, mutta lähetyksiä tulee olla myös analogisessa radiossa.

Erityistä kohdennettua lisärahoitusta vähemmistökielille ei myöskään ole tarjolla. Adelsohn Liljerothin mukaan varat kasvavaan tarjontaan tulee löytää esimerkiksi radion osalta SR:n kasvavista määrärahoista.

- Sveriges Radio saa vuosittain 2,7 miljardia kruunua. Se on todella paljon rahaa. Lisäksi sille taataan vuosittain 2 prosentin lisäys budjettiin, monellakaan toimialalla ei ole näin hyviä edellytyksiä. Joten luonnollisesti pitäisi pystyä toteuttamaan nämä vaatimukset niillä resursseilla, jotka heille on annettu ja vieläpä enemmän kuin hyvin, sanoisin, toteaa Adelsohn Liljeroth Sisuradiolle.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".