Sijaisisä hyväksikäytti - Taina Adolfsson ei saa valtion hyvitystä

1:54 min

Lähes kolme kymmenestä kasvatus- tai lastenkodeissa vuosien 1920-1980 välisenä aikana väkivallan kohteeksi joutuneista lapsista ei saa valtiolta hyvitystä. Hyvityslautakunta on tähän saakka selvittänyt yli kolmesataa hakemusta, joista sata ovat olleet kielteisiä. Yksi kielteisen päätöksen saaneista on 6-vuotiaana Suomesta ruotsalaiseen kasvatusperheeseen lähetetty Taina Adolfsson, jota uuden perheen isä ystävineen käytti seksuaalisesti hyväksi koko Tainan lapsuuden ajan. Taina on kielteiseen päätökseen hyvin pettynyt.

- Olo on arvoton. Olen yhtä arvoton ruotsalaisen yhteiskunnan silmissä nyt kuin lapsenakin. Nyt olo on jopa vielä arvottomampi kuin lapsena. Toivo eli vielä hyvitystä anoessani, mutta nyt viimeisetkin toiveenrippeet ovat kadonneet. 

"Uusi isäni lainasi minua ystävilleenkin"

Sodan jälkeinen Suomi ja vuosi on 1949. Taina Adolfsson on 6-vuotta kun hänen tuberkuloosiin sairastunut äitinsä lähettää Tainan Ruotsiin toiveenaan taata tyttärelleen parempi elämä ruotsalaisen pankinjohtajan varakkaassa perheessä. Toive paremmasta elämästä kääntyy kuitenkin päälaelleen jo ensimmäisenä päivänä.

- Sijoitusperheen isä oli pedofiili. Myös muut sukulaismiehet ja perheenisän tuttavat käyttivät minua seksuaalisesti hyväksi. Sijaisisäni lainasi minua muillekin, kertoo Taina vuosikaudet kestäneestä hyväksikäytöstä.

Kielteinen korvauspäätös

Taina Adolfsson on kolmentuhannen muun, vuosien 1920- ja 1980 välisenä aikana kasvatus- tai lastenkodeissa väkivallan kohteeksi joutuneiden lasten tapaan anonut 250 000 kruunun hyvityskorvausta valtiolta. Tainan hakemus ei ole mennyt läpi, sillä häneltä puuttuu yksi liite. Nimittäin kopio kunnan sijoituspäätöksestä.

Taina ei saa korvausta lapsuuden vääryyksistä, sillä Tainan sijoitettiin ruotsalaisperheeseen hänen omien vanhempiensa aloitteesta. 

Syvät haavat lapsuudesta

Lapsuuden synkät kokemukset ovat jättäneet  syvät haavat Tainaan. Hän ei ole kyennyt työskentelemään kroonisen masennuksen vuoksi. Valtion hyvitysrahat tulisivat tarpeeseen, sanoo Taina.

- Masennuksen vuoksi en ole jaksanut enkä pystynyt olla töissä. Rahat olisivat korvaus menetetyistä työtuloista.

Helena Huhta

helena huhta

helena.huhta@sr.se

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista