1 av 2
Tukholman lääninhallitus koordinoi koulutusprojektia. Foto: Lotta Hoppu / SR Sisuradio
2 av 2
Ann-Marie Algemo. Foto: Lotta Hoppu / SR Sisuradio

Kunnat pannaan opiskelemaan kansallisten vähemmistöjen oikeuksia

"On varmasti kuntia, joissa tietotaso on todella matala"
1:52 min

Monissa Ruotsin kunnissa ja maakäräjillä tiedot kansallisten vähemmistöjen oikeuksista ovat heikolla tasolla, siksi kuntia ja maakäräjiä aletaan syksyllä kouluttaa Tukholman lääninhallituksen organisoimassa projektissa.

Lääninhallituksen kehitysjohtajan Ann-Marie Algemon mukaan kuntien tiedot koskien lakia kansallisista vähemmistöistä vaihtelevat.

- Luulen, että kunnat ovat erilaisia. Joissain kunnissa tiedetään todella paljon ja on päästy hyvin pitkälle, mutta halutaan ehkä vielä lisää inspiraatiota ja ideoita työhön ja siihen, miten muiden kuntien kanssa voi tehdä yhteistyöt, sillä tämä on myös mahdollisuus tavata muiden kuntien edustajia, sanoo Algemo.

Kaikille kunnille kyseessä ei ole kuitenkaan pelkkä verkostoitumistilaisuus.

- Sitten on varmasti kuntia, joissa tietotaso on todella matala. Luulemme, että on kuntia, jotka eivät oikeastaan ole vieläkään edes kiinnittäneet huomiota, että tällainen laki on olemassa, Algemo sanoo.

Yhteistyössä paikallisten vähemmistöjen kanssa

Tukholman lääninhallituksen järjestämän koulutuksen kohderyhmää ovat tiedottajat, kouluista ja esikouluista sekä kulttuurista vastaava kunnan johto sekä poliitikot. Ensimmäinen tilaisuus järjestetään Malmössä syyskuussa.

- Tärkeintä on aloittaa sillä, että kunnat ottavat yhteyttä kunnan alueen vähemmistöihin, jotta voidaan aloittaa yhteinen neuvonpito. Vähemmistöillä on oikeus neuvonpitoon ja vaikuttamiseen kunnassa kansallisia vähemmistöjä koskevan lain nojalla. Ja kuntien ja maakäräjien tulisi yhdessä tunnistaa, mistä kysymyksistä juuri omassa kunnassa kannattaisi aloittaa, Algemo sanoo.

Koulutuksen keskiössä on laissa määritelty perussuoja eli pykälät, joissa vahvistetaan kansallisten vähemmistöjen oikeus tiedonsaantiin, oikeus kieleen ja kulttuuriin sekä vaikuttamiseen. Algemo toivookin, että konferenssin jälkeen kunnissa otetaan yhteyttä vähemmistöihin, jotta kehitys saadaan liikkeelle yhteistyössä.

Hallintoalekunnissa huima kehitys

Nykymuotoinen laki astui voimaan vuonna 2009. Samalla kun osassa kunnista laki on edelleen suuri mysteeri on myönteisiä muutoksiakin tapahtunut. Ann-Marie Algemon mukaan tietoisuus kansallisista vähemmistöistä kulkee käsi kädessä kunnan hallintoalueeseen liittymisen kanssa.

- Olemme nähneet viimeisen kolmen vuoden aikana, että hallintoalueeseen kuuluvissa kunnissa tapahtuu suurta muutosta ja ennen muuta sen vähemmistön saralla, johon saa valtiolta tukea eli jonka hallintoalueeseen kuluu.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".