Sosiologi ja Tukholman yliopiston lehtori Juho Härkönen tulkitsee avioerotilastoja. Foto: Salla Valtari/SR

Avioero todennäköisempi, kun toinen puoliso ulkomailta ja toinen Ruotsista

Moni avioliitto päättyy Ruotsissa eroon, mutta avioerojen määrä ei pitkällä aikavälillä lisäänny. Pareilla, joista toinen on syntynyt ulkomailla ja toinen Ruotsissa, on suurempi avioeron riski kuin pareilla, joista molemmat ovat syntyneet ulkomailla tai molemmat Ruotsissa. Avioerot eivät ole yksinkertaisia tilastoissakaan!

Sosiologi ja Tukholman yliopiston lehtori Juho Härkönen on tutkinut avioeroja niin Ruotsissa kuin muuallakin maailmassa. Härkönen arvioi, miksi avioliitot päättyvät Tukholman läänissä muuta maata aiemmin eroon:

- Tukholman läänissä asuu nuorempia ihmisiä, jotka ovat avioeroiässä. Vanhemmilla ihmisillä avioerot ovat harvinaisempia. Kaupunkiympäristö voi myös vaikuttaa siten, että on enemmän mahdollisuuksia tavata vaihtoehtoisia kumppaneita, arvelee sosiologi Juho Härkönen.

- Toisaalta Tukholman läänin avioerolukuja vetää alaspäin se, että väestö on täällä koulutetumpaa. Nykypäivänä korkeammin koulutetuilla ihmisillä on alhaisempi eroriski kuin alemmin koulutetuilla, toteaa Härkönen.

- Jos siis muun maan koulutustaso olisi samaa luokkaa kuin Tukholman läänissä, avioerolukujen ero voisi olla vieläkin suurempi.

Kulttuurinen samankaltaisuus lupaa pidempää avioliittoa

Tilastollisen keskustoimiston (SCB) mukaan pareilla, joista toinen on syntynyt ulkomailla ja toinen Ruotsissa, on suurempi avioeron riski kuin pareilla, joista molemmat ovat syntyneet ulkomailla tai molemmat Ruotsissa.

- Tässä on taustalla niin sanottu kulttuurinen samankaltaisuus. Sama kuvio näkyy muuallakin kuin Ruotsissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa eri etnisistä taustoista tulevilla puolisoilla on suurempi erotodennäköisyys kuin samoista taustoista tulevilla, kertoo Härkönen.

- Täytyy kuitenkin muistaa Ruotsinkin tapauksessa, että ryhmä "ulkomailla syntyneet" on aika heterogeeninen ryhmä. Että siellä on Suomesta 1970-luvulla tulleita, ja sitten muista maailman kolkista myöhemmin muuttaneita.

Voisiko taustalla olla myös se, että ulkomaille muutto on ollut yhteinen projekti, jolloin avioliittokin kestää pidempään?

- Luultavasti näin. Ja jos muutetaan yhdessä Ruotsiin esimerkiksi työn perässä, niin useassa tapauksessa saattaa olla valmiiksi näkemys, että liitto tulee kestämään. Luultavasti ne, joilla eron todennäköisyys on suurempi eivät välttämättä muuta ulkomailla alunperinkään.

Miksi avioerot lisääntyvät - vai lisääntyvätkö?

- Avioeroja on ollut parina viime vuonna enemmän, mutta sitä ennen niiden määrä on laskenut 1990-luvun lopun jälkeen. Avioerojen määrän lisääntymisen trendi on siis tietyllä tavalla taittunut, selittää sosiologi Juho Härkönen.

- Monessa maassa on nähtävissä, että avioerot eivät enää lisäänny, avioliitot ovat vakaampia.

Mikä tätä voisi selittää?

- Ihmiset avioituvat myöhemmin ja ihmiset avioituvat myös vähemmän, eli voi olla, että ne, jotka menevät naimisiin ovat valikoituneempia. Myöhemmällä iällä avioituneiden erotodennäköisyys on pienempi.

- Koulutustaso on myös noussut. Nykyään korkeammin koulutetut eroavat harvemmin. Näin ei ole aina ollut: vielä muutama vuosikymmen sitten tilanne oli päinvastainen, kertoo Härkönen.

Miten avioerot vaikuttavat lapsiin ja muuhun yhteiskuntaan?

Viime vuonna reipas 50 000 avioliittoa päättyi. Alle puolet liitoista päättyi avioeroon ja loput puolison kuolemaan. Eroon päättyneet liitot kestivät keskimäärin 11 vuotta ja puolison kuolemaan päättyneet liitot 47 vuotta.

Kuuntele toisesta ääniklipistä sosiologi Juho Härkösen arvio, miksi lukujen välillä on niin suuri ero. Härkönen kertoo myös, miten avioerot vaikuttavat lapsiin ja yleensä yhteiskuntaan.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".