Huddingeen suunnitellaan myös ruotsinsuomalaisten muistomerkkiä. Projektipäällikkö Pirjo Linna Avarre seisoo Huddingen kirkon vieressä paikalla, johon muistomerkki on suunniteltu pystytettäväksi. Foto: Salla Valtari/SR

Huddingessa toivottiin suomenkielistä esikouluryhmää, vanhusten palveluita ja kulttuuritapahtumia

Huddinge kuuluu Suomen kielen hallintoalueeseen ja kunta on nyt selvittänyt suomenkielisten palvelujen tilaa. Asukkaille on tehty kysely, jossa kysyttiin tyytyväisyyttä palveluihin ja tarvetta uusille. Projektipäällikkö Pirjo Linna Avarre kertoo, ketkä uusia palveluja halusivat ja mitä he toivoivat:

- Eniten uusia palveluita toivoivat vanhemmat, jo eläkkeellä olevat ihmiset ja varsinkin naiset. Ja mikä on mielenkiintoista ja kivaa, myös uudet, kolmannen polven suomalaiset. Myös nuoret, työssäkäyvät ihmiset ovat alkaneet tiedostaa oman identiteettinsä ja kielensä merkityksen, kertoo ilahtunut projektipäällikkö Pirjo Linna Avarre.

Toivomuslistalla esikoululuokka, vanhusten palveluja ja kulttuuria

- Kyselyyn vastanneet toivoivat uutta suomenkielistä esikoululuokkaa. Huddingen suomenkieliseen esikoulu kasvaa koko ajan ja sinne on jo jonoa.

- Vahnustenhuollon puolelle toivottiin suomenkielistä vaihtelu- ja päivähoitoa, kertoo Pirjo Linna Avarre.

- Myös kulttuuripalveluja toivotaan kovasti. Eikä pelkästään niille, jotka ovat päivällä vapaita, vaan myös niille, jotka ovat ansiotyössä ja haluavat kokea ja näkeä suomalaista kulttuuria.

Joidenkin vastaajien negatiivinen suhtautuminen yllätti

-  Se oli yllättävää, että jotkin vastaajista, joista osa ei ole suomea oppinut tai on sen menettänyt, suhtautuivat negatiivisesti suomenkielisiin palveluihin ja itse Suomen kieleen, kertoo projektipäällikkö Linna Avarre.

- Voin kyllä yhdistää nämä kokemukset esimerkiksi siihen, mitä suomenruotsalaiset ovat kokeneet Suomessa, suoranaista rasismia. Ja toisaalta, miten ruotsinsuomalaisia on täällä Ruotsin puolella kaltoin kohdeltu, samalla tavalla, kun he ovat puhuneet suomea eikä sitä ole katsottu suopeasti kantaväestön taholta.

- Yllättävää oli myös, miten paljon Huddingessa on sotalapsia. Se on iso kysymysmerkki, että miten me olemme ottaneet heidän tarpeensa ja toiveensa huomioon.

- Hallintoaluelain pohjalta emme voi heidän palveluihinsa panostaa, mutta heidät pitää huomioida muissa kunnan toiminnoissa. Esimerkiksi vanhustenhuollon pitää muistaa, että suomalaisvanhuksilla on eri tausta, koska he ovat olleet sodassa tai joutuneet sodan jalkoihin.

Projektissa kartoitetaan myös opetuksessa käytettävän uuden tekniikan hyötyjä

Suomenkielisten palvelujen selvityksen tulokset luovutetaan nyt kunnan johdolle. Vanhustenhuolto on jo alkanut käsitellä tarvetta vanhusten suomenkieliseen vaihtelu- ja päivähoitoon.

- Projektin alla selvitetään nyt myös lasten opetuksessa käytettävää uutta tekniikkaa, että miten sen avulla voidaan kehittää ja ylläpitää lapsen toista kieltä. Tiedosta on hyötyä myös muille lapsille, kertoo Linna Avarre.

- Selvitämme myös kirjastojen tarvetta suomenkielisten kirjojen, lehtien ja muiden julkaisujen osalta.

Suomenkielisten palvelujen saamiseksi tarvitaan rahaa ja tahtoa

- Tällaisia projekteja ei kyllä voi olla ilman valtiontukea, mutta toivoisin, että rahoitus voisi jatkua pidempään. Minun mielestäni tarvittaisiin ainakin viisi vuotta, että voitaisiin nähdä oikeasti tuloksia.

- Mutta myös tahtoa tarvitaan, että asiat sisäistetään Huddingessa. Nämä kysymykset pitäisi rinnastaa tasa-arvokysymyksiin. Että kaikki ovat tietoisia, mitä laki sanoo ja toimitaan sen mukaan, summaa Pirjo Linna Avarre.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".