1 av 2
Foto: Iris Honkala/Sveriges Radio Sisuradio.
2 av 2
Foto: Iris Honkala/Sveriges Radio Sisuradio.
Iriksen kolumni

Kun luonto luodaan uudelleen

Iriksen kolumni 6.9.2013
4:17 min

Sisuradion perjantaikolumnisti Iris Honkala on muuttanut etelästä pohjoiseen, ja vaikka hän itse viihtyy Ruotsin pinta-alaltaan isoimmassa kunnassa, niin hän myös näkee sen olevan eräänlainen dystopia.

Giron, eli Kiiruna, on yleisesti myönnetty olevan machokaupunki, mutta se on kuin onkin vastakohtia täynnä. Ensimmäinen esimerkki on tietty kuinka valoisaa täällä kuulemma on kesäisin, ja kuinka pimeä talvi meillä nyt on edessä. Niin, jos joku pohjoisesta kuuntelee, niin kertokaa ihmeessä minkälaiset ruukkukasvit pysyvät hengissä auringottomalla ikkunalaudalla.

Vuoret ja kaivos. Seisot missäpäin kaupunkia tahansa, niin näet vuoria, ja kaivos taas dominoi koko kaupunkia. Petyn joskus kun tutkin maisemaa, enkä tiedä mitkä vuoret ovat aitoja ja ikuisia, ja mitkä ovat joko ihmisten muokkaamia, tai silkkaa kaivosjätettä, eli maan alta kaivettua harmaakiveä.

Kerran kävellessäni metsässä löysin yllättävän pyöreän montun, jossa oli öljyntyyntä vettä, ja sain kuulla sen olevan entinen kaivoksen poikanen, joka sitten oli täyttynyt tai täytetty vedellä. Siellä ei levän lisäksi kuulemma elä mitään. Kaupungin sydämessä sijaitseva luonnollinen Luossajärvi taas kutistuu kutsistumistaan, sillä ahneuttaan ihmiset haluavat repivät malmia sen alta, ja kalojen on vain pakko väistää.

Tekovuoria ja tekojärviä vieri vieressä. Näiden ihmisten luomien luonnonpalojen haittapuoli on, ettei kukaan pysty nauttimaan niistä. Kyseinen monttu oli aidoitettu, jouduin livahtamaan aidan reiästä sisään, ja myöhemmin minua käskettiin pysymään sieltä poissa, sillä montun seinämät voivat koska vain romahtaa. Ei edes tee mieli yrittää kiivuta soravuorten huipulle. Ja kohta luonnollinen Luossajärvi siirtyy kokonaan Kiirunan kuivatettujen vesistöjen listalle.

Älkää käsittäkö minua väärin, Kiirunan luonto on mahtava, toivon vain, että se jätettäisiin rauhaan. Mitä nyt kaupungin siirtämiseen tulee, niin olen saanut kuulla että paikka, johon kaupungin on määrä ryömiä, saattaa myös muhia malmia syvyyksissään. Siinä tapauksessa kaivos siis tulisi järisyttämään, ja kaupunki siirrettäisiin uudelleen. Vaikka varmasti malmittomia paikkojakin löytyy, kaupunkia ei haluta siirtää sinne asti, sillä vesijohdot ja muut pitäisi silloin panna uusiksi. Joten kaupungin on kai määrä vaellella pitkin tuntureita, jättäen vain tuhoa jälkeensä.

Puhuimme tästä koulussa, juuri kun olimme keskustelleet kestävästä kehityksestä, ja kaikki tuntui yhtäkkiä hirveän turhalta. Samoin se, että jotkut Kiirunan kulttuurimerkityt rakennukset ehkä eivät olekaan yhtä kulttuurimerkittyjä, niiden on pakko väistää sitten kuin arvokasta malmia kaavitaan yhä syvemmältä. Asiat nyt ovat mitä ovat, me ilman muuta tarvitsemme rautaa, ja Kiirunan kaivos on niin tärkeä, että meillä on varaa repiä sekä luonto, että kaupunki vereslihalle. Mutta olen käynyt kaivoksessa, ja kuullut joka suunnasta kuinka paljon arvokasta malmia löytyy Luossa- ja Kiirunavaarasta. Se riittäköön. Kaikella kokemuksella voisimme joskus ottaa niistä oppiakin. Jos rautaa kaivataan, niin sitä voi kierrättää. Siis kaivokset tietysti luovat töitä ja tuovat mammonaa.

Mutta jos nyt puhuttaisiin Kallakin tilanteesta. Kallakin malminetsinnän vastalauseet ovat, että se maa on kuulunut saamelaisille kunnan mukaan noin kaksituhatta vuotta. Sama kaksinaamainen kunta tukee yhtäkkiä malmin etsimistä ja mahdollista kaivostoimintaa kyseisellä maalla. Saamelaisilla ei ole varaa menettää sitä maata. Niin, huomautinko, että Ruotsi on saanut nuhteita YK:lta, juuri tässä kysymyksessä? Ei ole kenenkään mielestä oikein astella saamelaisten maalle ja räjäyttää se sisältäpäin, paitsi tietenkin erään brittiläisen kaivosyhtiön. Ja heillä on rahaa, joten eivät he tarvitse argumentteja. Itse pelkään myös, että Kallak muuttuisi Kiirunan tapaiseksi keinotekoiseksi machokyläksi. Meillä ei ole rahan lisäksi mitään syytä repiä jokkmokkilaisten saamejen maata auki, meillä ei ole mitään oikeuksia kajota Kallakiin.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".