Joulutortut ovat aiheuttaneet kohun Pohjanlahden molemmin puolin. Kuva/foto: Kaarina Wallin/Sveriges Radio Sisuradio.
Katri Nisulan kolumni

Missä ovat joulutortun juuret?

3:37 min

Suomalaiset joulutortut ovat herättäneet vilkkaan keskustelun Pohjanlahden molemmilla puolilla. Mitä torttu oikein muistuttaa, hakaristiä vai joulutähteä, tästä ei yhteistä säveltä näytä löytyvän. Kaikilla on asiasta mielipide ja niin myös tämän viikon kolumnistillamme Katri Nisulalla.

Täytyy myöntää, että minulla oli viikonloppuna tarttua joulutorttu kurkkuun, kun lueskelin netistä SVT:n tekemää uutista, jossa ihmeteltiin Svenska Dagbladetin julkaisemaa joululeivonnaisohjetta ja kyseltiin, kenen kahvipöytään hakaristitortut kuuluvat. No kuvasta se selvisi, suomalaiseen tietenkin. Vaikka resepti oli hieman outo, niin ilmiselviltä suomalaisilta joulutortuilta nuo kammottavat natsileivokset näyttivät.

Itse en ole koskaan tajunnut herkutelleeni koko elämäni Hitler-symboleilla. Sosiaalisessa mediassa syntyneen keskustelun perustella moni muukaan suomalainen ei ole asiaa aiemmin tajunnut. Hyvä että meillä on ruotsalaismedia.

No alkujärkytyksestä selvittyäni ryhdyin pohtimaan, mistä joulutortut ovat suomalaiseen joulupöytään oikein tulleet. Googlettamisesta ei paljon ollut apua. Useilla ruokahistoriaan liittyvillä sivuilla kerrottiin, että erilaiset joululeivonnaiset yleistyivät Suomessa säätyläispiireissä 1800-luvun puolen välin jälkeen. Yksi suhteellisen luotettavalta näyttänyt sivu vihjasi, että joulutortun juuret - vaviskaa siellä vastarannalla - olisivat Ruotsissa. Helsingin vanhimman talon Sederholmin talon sivuilla kerrottiin, että joulutortun tapaisia leivonnaisia leivottiin aikoinaan Englannissa. Suomalaisemännät oppivat kuitenkin tekemään niitä vasta lukemalla ruotsalaisen Cajsa Wargin teosta Hjelpreda i hushållningen för unga fruentimber, joka julkaistiin jo vuonna 1755. Aika kauan ennen Hitleriä. Artikkelista ei tosin käy ilmi, taiteltiinko tortut jo silloin joulutähden, siis anteeksi hakaristin muotoon.

Torttujen epäselvästä ja puutteellisesta historiankirjoituksesta turhautuneena päädyin selvittämään hakaristinkin historiaa. Ja niinhän se on, ettei Hitler sitäkään keksinyt. Hakaristi on monissa kulttuureissa tunnettu onnen symboli, joka ollut Suomessa suosittu jo rautakaudella. Aikoinaan Suomen ilmavoimat lensi hakaristitunnusten alla ja silloinkaan idea ei tullut Saksasta vaan jälleen kerran Ruotsista. Suomen lentoarmada sai nimittäin alkunsa ruotsalaisen kreivi Eric von Rosenin Suomen sisällissodan aikaan valkoisille lahjoittamasta lentokoneesta, jonka siivissä komeili kreivin oma symboli, se parjattu hakaristi. Niin ja -pssst-  hakaristejä löytyy suomalaisten symboleista yhä, presidentin virallista lippua myöten. Käykääpä vaikka katsomassa.

Joka tapauksessa hyvä puoli tässä koko jupakassa on se, että kerrankin suomalainen ja ruotsalainen media keskustelevat keskenään. Torttukohu on täällä Itämaassa herättänyt toki pahennusta ja suuttumusta ja jopa aika ikäviä ruotsalaisia koskevia kommentteja, mutta se on saanut myös luovuuden kukkimaan. Yksi kertoi taittelevansa torttunsa puolikuiksi - liekö parempi sekään - toinen kertoi väsäävänsä kukkasia. Yle antoi ohjeen siitä, miten torttutaikina taipuu Angry birds -leivokseksi. Muutama vuosi sitten olisi varmaan väsätty kännyköitä, mutta se on eri juttu se.

Ehkä paras idea löytyi Helsingin Sanomien Nyt -liitteestä. Sen nettisivuilla on printattava ja leikattava tortun kuva, joita lehti kehottaa liimaamaan yleisille paikoille töhrittyjen natsikuvioiden päälle. Mikä paremmin hakaristin päälle sopisi kuin ehta torttu, lehti toteaa ja minä olen täysin samaa mieltä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista