”Suomen ja saamen yhteisselvitys vauhdittaa kielilakimuutosta”

Saamekäräjillä ollaan tyytyväisiä siihen, että eteläsaamen kielen heikkoon asemaan haetaan muutosta. Selvitys saamen kielen hallintoalueen laajentamisesta lisättiin suomen kielen asemaa Mälarinlaaksossa selvittävän Paavo Valliuksen tehtäviin. Saamekäräjien kielikysymysten asiantuntija Michael Teilus uskoo, että suomen ja saamen yhteisselvitys vauhdittaa kielilakimuutosten aikaansaamista.

Oikeutta suomenkielisiin, lakisääteisiin palveluihin Mälarinlaaksossa selvittävä valtiopäiväedustaja Paavo Vallius on saanut puntariinsa myös saamen kielen aseman. Vallius tutkii nyt edellytyksiä laajentaa saamen kielen hallintoaluetta perinteiseltä pohjois- ja luulajansaamen seudulta kattamaan myös kuntia eteläsaamen alueella. Eteläsaamea puhutaan perinteisesti Pohjois-Taalainmaalla, suurimmissa osissa Jämtlantia ja Västerbottenia sekä osissa Etelä-Norrbottenia.

Eteläsaamen jatkuvuus on ollut pahasti uhattuna. Sitä puhuu nyt arviolta viitisen sataa henkilöä Ruotsissa ja saman verran Norjassa. Viime aikoina on kuitenkin havaittu uudelleen herännyttä kiinnostusta eteläsaamea kohtaan. Saamekäräjät toivoo, että mahdolliset lakisääteiset kielioikeudet alueella voisivat vahvistaa tätä elvytysliikettä, kertoo saamekäräjien kieliasiantuntija Michael Teilus.

Saamekäräjillä odotetaan, että Valliuksen selvitys ehdottaisi saamen kielen hallintoalueen laajentamista, mutta myös, että se tähdentäisi lainsäädäännön toteutumista käytönnön tasolla. Tähän astinen vähemmistöpolitiikka ei ole jättänyt lähes mitään jälkiä ihmisten arkeen, kiteyttää Michael Teilus.

SR Sisuradio/ Kaisa Vuonokari
kaisa.vuonokari@sr.se

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".