1 av 3
Hilkka Wärnbäck ja se kuuluisa käytävä Uppsalan kunnassa,Foto Pirjo Hamilton SR Sisuradio
2 av 3
Sosiaalisihteeri Hilkka Wärnbäck, Foto Pirjo Hamilton SR Sisuradio
3 av 3
Se kuuluisa käytävä Uppsalassa,Foto Pirjo Hamilton SR.Sisuradio

Kielto puhua suomea kumottiin nopeasti Uppsalan kunnassa

Sosiaalisihteeri Hilkka Wärnbäck ja Uppsalan kielikielto 6 vuotta sitten
4:21 min

Kielto puhua suomea työpaikalla 6 vuotta sitten kuohutti tunteita, ja nosti mediamyrskyn sekä täällä Ruotsissa että Suomessa. Uppsalan kunnan sosiaalialan esimies kielsi tuolloin Tiina Kiveliötä ja Stina Bernsteniä puhumasta suomea työpaikalla. Sosiaalisihteeri Hilkka Wärnbäck kuuli myös kiellon, ja hätkähti sitä.

" Syvä identiteetin loukkaus"

Suomenkielen puhumisen kielto muistetaan Uppsalan kunnantalossa. Vastaanoton virkailija muistaa hyvin tapahtuman ja pyörittelee vain päätään, ja kielikielto on painunut talon kaikkien työntekijöiden mieleen.

Sosiaalisihteeri Hilkka Wärnbäck istui työhuoneessaan, kun osaston esimies kielsi Tiina Kiveliötä ja Stina Bernsteniä puhumasta suomea työpaikalla. - Tulin käytävään kuulostelemaan, mistä oikein oli kysymys. - Meitä oli muutama suomea taitava sosiaalihallinnossa, ja olimme aina puhuneet suomea keskenämme.

- Vaikka kieltoa ei kohdistettu suoraan minulle, ymmärsin kyllä, että se koskee myös minua, Hilkka Wärnbäck kertoo.

- Olimme kyllä kovin ymmällämme, mistä oikein oli kysymys.

Osaston esimies perusteli kieltoa sillä, että hän haluaa tietää,mitä osastolla tapahtuu ja minkälaiset tunnelmat ovat, ja senvuoksi työpaikalla on puhuttava ruotsia.

Kielto vietiin syrjintäasiamiehelle, muttei oikeuteen

Kunnantyöntekijöiden ammattiliitto vei asian syrjintäasiamiehelle, mutta suomenkielen puhumisen kieltoa ei koskaan viety oikeusistuimeen asti.

Esimies, joka oli kieltänyt suomen puhumisen työpaikalla perui puheensa.

- Parin viikon päästä työpaikkakokouksessa esimies ilmoitti, että hän peruu kaiken sanomansa, ja että asia on mennyt ihan liian pitkälle, kertoo Hilkka Wärnbäck.

Tiedotusvälineet sekä Ruotsissa että Suomessa olivat kertoneet kiellosta suurin ostsikoin, ja tunteet kuohuivat molemmin puolin Suomenlahtea.

Nyt suomenkieli on etu Hilkka Wärnbäckille

Hilkka Wärnbäckin mielestä kielto oli hänen mielestään syvä identiteetin loukkaus, ja hän olisi halunnut keskustella asiasta enemmän työpaikkakokouksessa. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, eikä senjälkeen ole ollut minkäänlaisia kieltoja eri kielien puhumisesta.

Kun Uppsala liittyi suomenkielen hallintoalueeseen on Hilkka Wärnbäckin kielitaidosta sensijaan tullut etu.

- Kehityskeskusteluissa täällä kunnassa tämä kielitaito otetaan aina nyt esille, ja se on nyt hyvä asia, että osaan myös suomea.

- Äskettäin minulle soitettiin keskuksesta ja kysyttiin erityisesti, voidaanko minun puoleeni kääntyä, mikäli joku haluaa tai tarvitsee suomenkieltä taitavaa sosiaalityöntekijää.- Vastasin tietysti myöntävästi, enkä ole siihen pyytänyt keneltäkään lupaa. -Sehän on ihan selvä asia.

Mikä suomenkielessä provosoi joitakin ihmisiä ?

Tähän kysymykseen Hilkka Wärnbäck ei osaa vastata, eikä hän ole asiaa analysoinut sen enempää. Mutta tässä yksittäisessä tapauksessa hän arvelee kysymyksen olleen vallan näytöstä.

- Kaksi tarmokasta ja vahvaa naista. - Ehkä se johtui juuri näistä tekijöistä.

Hilkka Wärbäck arvelee, ettei reaktio olisi ollut sama, mikäli käytävällä olisi puhuttu espanjaa tai italiaa.

pirjo.hamilton@sverigesradio.se

Fråga
Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".