EU ei herätä tarpeeksi tunteita

1:50 min

Aktiivisuus eurovaaleissa on perinteisesti jäänyt selvästi alhaisemmaksi kuin kansallisissa vaaleissa. Esimerkiksi viime vaaleissa vaaliuurnille vaivautui selvästi alle puolet äänioikeutetuista. Suomalaisen puhetaidon asiantuntijan Juhana Torkin mukaan syy saattaa olla siinä, ettei EU ole onnistunut luomaan itsestään tarpeeksi vetävää tarinaa.

Onko Euroopan Unionilla yhteistä tarinaa ja jos on, niin mikä se voisi olla? Vantaalaisen Lumon kirjaston asiakkaissa kysymys herättää aluksi hämmennystä, mutta vastauksiakin löytyy.

- Ainakin yksi hyvä puoli on se, että EU on ikään kuin sotilasliitto ja että Euroopassa ei enää varmastikaan tule sotia, tuumii Markku Simanainen.

Kahvilassa lehtiä lukevalle Pihla Markkaselle ensimmäisenä EU:sta tulevat mieleen byrokratia, mutta toisaalta myös alueen rikkaus ja vakaus.

- Tuntuu, että viime aikoina on puhuttu lähinnä yhteisestä taloudesta ja sen ongelmista. Mitään kovin positiivista ei äkkiä tule mieleen, Markkanen sanoo.

Myös Taunoksi esittäytyvä mies pitää EU:ta byrokraattisena, eikä löydä unionista yhteistä tarinaa, mutta hänen mielestään sellainen olisi hyvä olla.

- Tällaista pitäisi olla enemmän kyllä, hän toteaa.

Suomen tarina järisyttävämpi

Suomalainen puhetaidon kouluttaja, teologian tohtori Juhana Torkki uskoo, että juuri tässä on yksi syy siihen, miksi eurovaalit kiinnostavat niin harvoja.

- Usein esitetään, että EU on rauhan, vakauden ja kasvun projekti. Tarinaksi tällainen määritelmä on abstrakti ja tylsä verrattuna niihin tunteisiin, joita ihmisillä liittyy kansallisuuteen. Esimerkiksi Suomen tarina on paljon järisyttävämpi sota-aikoineen ja olemassaolon taisteluineen, Torkki pohtii.

Edellisissä, vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa vaaliuurnilla kävi vajaat 43 prosenttia äänioikeutetuista. Ruotsissa vaalit kiinnostivat hieman keskimääräistä enemmän. Äänestämässä kävi lähes 46 prosenttia äänioikeutetuista. Suomessa äänestysprosentti jäi reiluun 40 prosenttiin.

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista