Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Laajentuneella hallintoalueella asuu yli 400 000 suomalaistaustaista

Julkaistu onsdag 5 februari 2014 kl 10.05
Vuoden 2010 jälkeen alue on kasvanut joka vuosi
1:46 min
1 av 2
Suomen kieli saattaa päästä muurin yli Visbyssä, kun Gotlannin kunta pohtii hallintoalueeseen liittymistä. Foto: Anders Wiklund/Scanpix
2 av 2
Sundsvallin kunta tiedotti hallintoalueeseen liittymisestä viime vuonna. Foto: Mauri Junes/Sveriges Radio Sisuradio

Yli 56 prosenttia Ruotsissa asuvista suomalaistaustaisista kuuluu helmikuun alusta lähtien suomen kielen hallintoalueen piiriin. Alueeseen liittyneet uudet kunnat ovat Trosa, Degerfors, Sundsvall ja Fagersta. Samalla asia on vireillä useissa uusissa kunnissa.

Yhteensä 52 Ruotsin kunnassa pitäisi nyt lain mukaan saada palvelua suomeksi, sekä lasten päivähoidossa, vanhustenhoidossa että kunnan kanssa asioidessa, jos kuntalaiset sitä pyytävät.

56 prosenttia suomalaistaustaisista

Hallintoaluekunnissa asuu yli 56 prosenttia Ruotsin suomalaistaustaisista asukkaista, eli yli 400 000 henkilöä, jotka ovat Suomessa syntyneitä, heidän lapsiaan tai lastenlapsiaan. Se on suunnilleen saman verran kuin Uumajan ja Malmön kaikki asukkaat yhteensä.

Oxelösund jo päättänyt liittymisestä

Samalla hallintoaluejuna puuskuttaa eteenpäin. Oxelösundissa tehtiin ennen vuodenvaihdetta päätös, että kunta hakee hallintoalueeseen vuoden 2015 alusta usean vuoden soutamisen ja huopaamisen jälkeen. Muun muassa Anna-Maija Alajoki juhli paikallisella Suomi-seuralla:

-Mietimme, että onko tämä totta. Meillä on täällä kakku, kynttilöitä ja mansikkakuohuviiniä.

Gotlannissa harkitaan asiaa

Useissa kunnissa harkitaan parhaillaan alueeseen liittymistä, niin muun muassa Nykvarnissa ja Gotlannissa, missä Anu Viik on yksi hankkeen aktiiveista.

-Suomi-seura haluaisi lisätä sekä kulttuuritoimintaa, että turvata perusasiat, kuten lasten päivähoidon ja vanhustenhoidon.

Gotlannin Suomi-seura tapasi kunnan edustajia tammikuun lopussa perustellakseen, miksi Gotlannin pitäisi liittyä hallintoalueeseen.

Aluksi mukana oli viisi kuntaa

Suomen kielen hallintoalue perustettiin vuoden 2000 alussa, samalla kun uudistettu vähemmistölaki (Lagen om nationella minoriteter) astui voimaan. Siihen kuului ensin viisi kuntaa: Gällivaara, Haaparanta, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.

Aluetta laajennettiin ensimmäisen kerran vuoden 2010 alussa, jolloin siihen liitettiin 18 Mälarinlaakson kuntaa, joukossa muun muassa Tukholma, Södertälje ja Eskilstuna. Sen jälkeen alueeseen on liittynyt uusia kuntia joka vuosi.

Hallintoalueeseen kuuluvien kuntien asukkailla on oikeus muun muassa suomenkieliseen esikoulutoimintaan ja vanhustenhuoltoon, sekä oikeus asioida kunnan kanssa suomeksi.

Tiina Laitila Kälvemark
tiina.laitila@sverigesradio.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".