Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Marianne Viita oli ensimmäisiä Nordjobb-työpaikan saaneita vuonna 1985. FOTO: Privat
STUDIO SISU

Nordjobb kutsuu pohjoismaisiin kesätöihin

Nuorten Nordjobb -kesätyöpaikkoja voi alkaa jo hakea. Ensi kesänä aukeaa jälleen satoja työpaikkoja pohjoismaisille nuorille, jotka haluavat tehdä kesällä työtä toisessa Pohjolan maassa. Virallisesti hakuaikaa on toukokuulle asti, mutta osa töistä irtoaa tyyliin "se, joka ensimmäisenä hakee". Etenkin ruotsinsuomalaisille nuorille Nordjobb-työ voi olla oivallinen keino päästä puhumaan suomea, sanoo Nordjobbin projektinjohtaja Mira Kannisto Helsingistä.

- Kaikki ruotsinsuomalaiset ovat tervetulleita hakemaan, koska meillä on tosi  paljon työpaikkoja Suomessa, jossa tarvitaan suomen kielen taitoa. Että jos on juuria Suomessa ja haluaa tutustumaan Suomeen ja suomalaiseen työelämään, niin ehdottomasti kannattaa hakea, sanoo Mira Korhonen Nordjobbin Helsingin osastolta.

Nordjobb kesätyövälitys käynnistyi vuonna 1985, kun merkittävistä pohjoismaisista yritysjohtajista koostunut "Pohjoismainen talousyhteistyöryhmä" ehdotti sitä yhtenä keinona edistää rajat ylittävää talouskasvua ja investointien lisäämistä.

Tylsältä kuulostava paperikieli oli sitten käytännössä ihan toista. Oikeastaan kuulostaa siltä, että paljon mukavampaa. Nimittäin juuri tuolloin ensimmäisenä kesänä  täältä Ruotsista lähti Marianne Viita mukaan, kun sai Nordjobbin kautta kesätyöpaikan Suomesta.

- Kolme vuosikymmentä aikaa...

Minkä ikäinen olit silloin?

- Eikö nykyisin alaikäraja ole 18 vuotta?

On, 18-28 vuotta on nykyisin haitari.

- Oisko sitten ensimmäisenä vuonna ollut alaikäraja 16 vuotta, koska minä olin silloin 17-vuotias.

Missä olit töissä?

- Jorvin sairaalassa sairaala-apulaisena leikkausosastolla, mikä oli melkoinen yllätys senikäiselle nuorelle naiselle. En ollut osannut odottaa sellaista, naureskelee Marianne Viita.

Hoitoalalta löytyy nykyisinkin töitä, mutta myös monelta muulta alalta, kertoo Nordjobbin projektinjohtaja Mira Korhonen Helsingistä:

- Meillä on aika perinteisiä kesätyöpaikkoja: palvelualalla, puutarha-alalla, hoitoalalla, tehtaissa, maatiloilla, ravintola-alalla... eli ei juurikaan konttoritöitä. Joitakin yksittäisiä kulttuurialan työpaikkoja on esim museoissa, mutta muuten perinteisempiä, käytännönläheisiä työpaikkoja.

Millaista työkokemusta nuorilla pitäisi olla?

- Ikähaitari on meillä 18-28 vuotta, joten hakijoiden joukossa on sellaisia, joilla ei ole kokemusta ollenkaan, ja myös sellaisia, joilla on kokemusta paljonkin. Mutta töihin voi päästä vaikkei olisi kokemusta ollenkaan. Ravintola-alalla saatetaan vaatia hygieniapassi.

Entä kielitaito?

- Toivotaan, että kaikki pystyisivät puhumaan skandinavisia kieliä, mutta en tiedä, miten monella työpaikalla käy: työkieli voi olla silti englanti. Mutta jos tulee Suomeen työhön, on suuri etu, jos osaa suomea.

Mikä on Nordjobbin osuus työn välityksessä?

- Kun hakemukset tallentuu tietokantaamme, me Nordjobb-vastaavat käymme niitä läpi ja lähetämme niitä sitten eteenpäin hakukriteereiden mukaan työnantajille. Jos joku työnantajista haluaa palkata nordjobbarin, informoimme hakijaa, ja autamme siitä eteenpäin, esimerkiksi autamme asunnon etsimisessä ja sittenhän on kesällä vielä vapaa-ajan ohjelmamme, jota pyöritämme. Ja jos kesän jälkeen on kysymistä vaikka verotuksesta, autamme kesän jälkeen.

Vapaa-ajan ohjelma kesäkautena on ollut mukana jo alusta pitäen, kertoo vuonna 1985 nordjobbarina Suomessa ollut Marianne Viita:

- Meillähän oli asuntolassa tanskalaisia ja norjalaisia, muitakin pohjoismaisia nuoria. Siellä keksittiin ihan omaa kivaa tai sitten oli niitä, joita Pohjola-Nordenin projektin Helsingin yksikön puolesta järjestettiin ohjelmaa ja meitä kutsuttiin eri tilaisuuksiin.

Hakijoita on joka vuosi runsaasti, kertoo Mira Korhonen Nordjobbista:

- Kymmenisen tuhatta hakee meidän kautta, mutta ehkä noin puolet hakemuksista on täytetty loppuun asti. Keskeneräisiä hakemuksia emme ensisijaisesti lähetä eteenpäin. Noin viiden tuhannen hakemukset ovat potentiaalisia työn saajia.

Moniko heistä saa työpaikan?

- Vuosittain noin 750.

Historian ensimmäisenä kesänä mukana ollut Marianne Viita ei lähtenyt enää toista kertaa Nordjobb-töihin. Syykin oli harvinaisen selvä:

- Innostuin ja muutin Suomeen. Valmistuin lastenhoitajaksi ja sain alan töitä Suomesta. Ja tänne olen jämähtänyt, Viita naureskelee.

Marjaana Kytö
marjaana.kyto@sverigesradio.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".