1 av 4
Fredrika Runebergin keittokirjassa oli Runebergin tortun resepti jo vuonna 1850. Jälkipolvelle maistuu yhä makea leivonnainen. Foto: Virpi Inkeri/SR
2 av 4
Elisa Stobin. Foto: Virpi Inkeri/SR
3 av 4
Testiryhmä maistaa Runebergin torttuja. Virpi Inkeri/SR
4 av 4
Runebergin päivän vietto on erityisen tärkeää suomenruotsalaisille, kertoo Barbro Allard, FRIS:n puheenjohtaja. Foto: Virpi Inkeri/SR
5.2.2014

Runebergin torttuja on syöty yli 160 vuotta

Runebergin torttuja kysellään jo ennen joulua
6:29 min

Jos Runebergin päivän vietosta ei muuta tiedä, niin varmasti ainakin Runebergin tortut liitetään Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin muistoksi vietettävään päivään.

Ne poikkeavat monesta muusta leivonnaisesta ja kauneimmillaan ovat kuin pieniä koristekakkuja, kertoo tukholmalaisessa elintarvikeliikkeessä työskentelevä Elisa Stobin. Perinteiset leivonnaiset ovat yhä täydessä iskussa, 160 vuoden jälkeenkin.

Runebergin tortut ovat Suomessa niin kuin laskiaispullat täällä Ruotsissa. Runebergin torttujen myynti alkaa Suomessa hyvässä ajoin ennen joulua ja kestää ainakin pari, kolme kuukautta. Porvoossa, jossa ensimmäiset Runebergin tortut näkivät päivän valon yli 160 vuotta sitten, leivonnaisia myydään koko vuoden. Tukholmassakin tortut maistuvat yhä, ja jo ennen joulua tulee kyselyjä, kertoo tukholmalaisessa elintarvikeliikkeessä työskentelevä Elisa Stobin. Monet yrityksetkin ovat tilanneet torttuja ja laatikoihin pakataan keskimääräisestä 50 leivonnaista.

Viime viikolla saimme ensimmäiset tortut ja torstaina eräs asiakas osti kaksi torttua. Hän tuli takaisin heti seuraavana päivänä ja osti kuusi kappaletta, jotta voisi herkutella vaimonsa kanssa viikonloppuna, nauraa Elisa Stobin.

Runeberg oli perso makealle

Kertoman mukaan Fredrika Runebergin aviomies, Suomen kansallisrunoilijanakin tunnettu Johan Ludvig Runeberg oli perso makean perään ja sai kun saikin vaimonsa miltei tyhjästä nyhjäisemään lieriönmallisen tortun, jonka ainesosina on muun muassa manteli, karvasmanteli, vadelma- tai omenahillo. Kaiken kruunaa arrakkipunssi, ja kosteutusta täytyykin olla runsaasti, ettei tortusta tule kuiva.

Sokkomaistelua

Minäpä keitin oikein kunnon kahvit Runebergin päivän kunniaksi. Päätin yllättää perheeni, piilotin tortut, pyysin kahvipöytään ja sidoin silmät liinalla. Halusin kuulla, mitä spontaanisti kasaamani testiryhmä sanoo Runebergin tortuista. Ensin pyysin tunnustelemaan ja vasta sitten maistelemaan.

Hui, kuinka kosteaa!
Onpa makeaa!
Voisin syödä vaikka parikymmentä!

Kumpikaan sokkoryhmän jäsenistä ei olut aikaisemmin maistanut Runebergin torttuja, mutta leivonnaiset vilahtivat vauhdilla alas. Toinen tunnisti arrakkipunssin maun ruotsalaisesta herkusta, "Damsugaresta".

On tämä kutenikin paremman makuinen kuin "Damsugare".

Itse kyllä totesin, että kotiintuomiset taisivat sittenkin olla lasten versioita. Arrakkipunssi olikin pelkkää aromia.

Runebergin päivän vietto Tukholmassa

Suomessa vieteään 5. päivä helmikuuta Runebergin päivää. Tänä vuonna Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin syntymästä tulee kuluneeksi 210 vuotta.

Runebergin päivää vietetään myös Tukholmassa, jos vaikka ei liputetakaan kuten Suomessa. Monen kahvipöydässä herkutellaan Runebergin tortuilla ja lueskellaan Runebergin teoksia.
Päivä on erityisen tärkeä suomenruotsalaisille ja Tukholmassa Ruotsinsuomalaisten keskusliitto, FRIS, järjestää Runebergin päivän mingelit, jossa puheitten lisäksi esitetään suomenruotsalaista musiikkia, kertoo FRIS:n puheenjohtaja Barbro Allard.

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".